Paula Koivuniemi teki 1960-luvun lopulla tunnetuksi iskelmän Helmiä kyyneleet ois ja nyt Mikkelin teatteri tuo esiin tekijän, Helena Eevan tarinan. Pian ensi-iltaan tuleva näytelmä perustuu hämmästyttävän tuotteliaan sanoittajan elämänkertaan, jonka monet laulut ovat tuttuja, mutta tekijä ei.
Helena Eeva kirjoitti paljon iskelmätekstejä 1940- ja 50-luvulla ja teki pitkään yhteistyötä säveltäjä Toivo Kärjen kanssa. Tunnettuja lauluja ovat mm. Kulkuriveljeni Jan ja Lasten liikennelaulu. Sanoittajan nimi ei tullut useinkaan esiin, sillä monet lauluista julkaistiin salanimillä. Tytär Helka kertoi, että 1950-luvulla herätti paheksuntaa, jos nainen kirjoitti ja kertoi elämästään.
Äiti ja tytär Helena ja Helka Eeva (Tuuli Anikari ja Ilona Lindqvist). Tytär ihmettelee, miksi pitää lähteä sukulaisten hoitoon sodan aikana. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Käsikirjoituksen näytelmään on tehnyt Turun kaupunginteatterin entinen johtaja Ilpo Tuomarila. Helena Eevan tyttären mukaan tarina on niin hieno ja kysyi, voisiko siitä tehdä näytelmän. Ilpo Tuomarila tarjosi käsikirjoitusta Mikkelin teatterin edelliselle johtajalle Mika Nuojualle, joka tarttui tilaisuuteen.
Karjalan rajapitäjästä Metsäpirtistä Helena Eeva joutui lähtemään talvisodan alettua dramaattisissa olosuhteissa. Myöhemmin rohkea nainen palveli jatkosodan aikana lottana. Sodan jälkeen oli vuorossa kauppakoulu Mikkelissä ja kouluarvosanat olivat pelkkiä kymppejä.
Konttorin Raili (Pauliina Hukkanen), Helena Eeva (Tuuli Anikari), kauppias Pärssinen (Risto Kopperi) ja Topi Kärki (Janne Kyyhkynen) Fazer-Musiikin konttorin arjessa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Eeva muutti Helsinkiin ja työskenteli Musiikki-Fazerin toimistossa. Samalla syntyi työn ohessa runsas määrä sanoituksia, joita Topi Kärki sävelsi. Esittäjien joukossa oli mm. Henry Theel ja Georg Malmsten. Myöhemmin uusia versioita lauluista ovat levyttäneet lukuisat nuoremmat esiintyjät. Sanoittaja kuoli varsin nuorena, vain 36 vuotiaana.
Näytelmän ohjaaja, tuleva Mikkelin teatterin johtaja Katriina Honkanen painottaa, että kyseessä ei ole musiikkinäytelmä runsaasta musiikin osuudesta huolimatta vaan näytelmä. Helena Eevan lauluja on esityksessä 18 ja ne kuuluvat tarinaan.
Näytelmän pääosassa Helena Eevana esiintyy Tuuli Anikari. Näyttelijä kertoo roolin imaisseen mukaansa ja on mielenkiintoinen, koska kertoo oikeasta ihmisestä. Toisaalta rooli on ollut haaste, kun päähenkilöstä ei tiedetä kovin paljoa. Tietoja on kyselty tyttäreltä ja saatu muista lähteistä.
Anikari ei ole haaveillut erityisesti jostakin roolista, mutta Helena Eevan rooli on tullut niin läheiseksi, että on nyt ylitse muiden. Roolihenkilöstä löytyy samaa kuin itsestäkin. Näyttelijän mielestä näytelmässä on erityistä syvyyttä, koska se kuvaa aitoa, elettyä elämää. Koskettavaa on se raastavuus, johon Eeva joutui äitinä. Lapsi oli jätettävä sukulaisten hoidettavaksi pitkiksi ajoiksi toiselle puolelle Suomea.
Tuuli Anikari, Vintte Viitanen ja Pauliina Hukkanen pitävät rooleistaan. Tuuli Anikari on pitänyt blogia näytelmän harjoitusaikana ja se on auttanut roolin työstämisessä. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Näyttelijät Pauliina Hukkanen ja Vintte Viitanen pitävät näytelmää koskettavana samoista syistä kuin Anikarikin. Sekä Hukkasella että Viitasella on molemmilla useampia rooleja näytelmässä ja se vaatii muuntautumista erilaisiksi henkilöhahmoiksi. Hukkanen esittää Helena Eevan äitiä ja lapsuuden ystävätärtä Eineä, jotka ovat ’kilttejä’ hahmoja. Kolmantena roolina on työtoveri Raili, joka sen sijaan on ilkeä ystävä.
Vintte Viitanen näyttelee jäyhää veljeä ja Alpoa, Helena Eevan lapsen isää. Nahkatakkinen Alpo on paikallinen hurmuri, joka useaan kertaan yrittää saada Eevan takaisin siinä onnistumatta. Mies ei ollut mikään sotasankari ja sortuu lopulta itsesääliin ja katkeroituu.
Näyttelijät kehuvat ohjaaja Katriina Honkasta taidokkaaksi ja antaneen tilaa näyttelijöiden omalle näkemykselle. Musiikista vastaa kolmijäseninen orkesteri ja sovitukset ovat on tehnyt Jaakko Pitkänen yhdessä näyttelijöiden kanssa.
Näytelmästä yleisö- ja tiedotustilaisuudessa tiistaina 9.9. ennakkoon nähdyt kohtaukset hyvin esitettyine lauluineen olivat vahvoja ja tunteisiin vetoavia. Esityksille voi povata jo ennakkoon melkoista suosiota ja nenäliinoja voi suositella otettavaksi mukaan.
Jos helmiä kyyneleet ois –näytelmän ensi-ilta ja kantaesitys on Mikkelin teatterissa 20.9.
