Amos säväyttää: Fanny Churbergin maailmasta esillä 60 teosta (Katso kuvat)

”Niin kuin ei vielä kukaan nainen” –näyttelyssä Fanny Churbergin kokemukseen perustuva suomalainen luonto ja maisemat, asetelmat ja metsä näyttäytyvät noin 60 teoksen kokonaisuudella.

Kuva: Vesiputous (Parikkalan Juvankoski), 1877. Öljymaalaus, Turun taidemuseo, kokoelma Nils Dahlström. Valokuva: Vesa Aaltonen.

Näyttely siirtyi Turusta Helsinkiin, jossa esillä on 10 uutta teosta. Fanny Churbergin (1845-1892) teoksia etsittiin myös lehtien välityksellä, ja näin saatiin uusia töitä esille ja tietoisuuten. Löydettyjä teoksia on parikymmentä, ja niistä viisi on näyttelyssä.

Kaikkiaan Fanny Churberg on luonut noin 400 teosta.

Filosofian tohtori Riitta Konttinen uudisti näyttelyä varten vuonna 1994 tekemänsä teoksen Fanny Churbergista. Konttinen luonnehtii Fanny Churbergia ”haastavaksi persoonaksi”, jonka tuotantoa voidaan kuvata kahden ihmisen tekemäksi. Toinen haluaa miellyttää ihmisiä ja toinen maalaa itselleen huolimatta aikalaisten kovasta kritiikistä. – Hän sai taiteelleen vähän ymmärtäjiä, koska hänen maalaustapansa oli karkea ja hän käytti sekoittamattomia värejä ja paksuja värikerroksia.

Jälkikäteen voidaan sanoa, että Churberg oli aikaansa edellä karheasti maalattujen teostensa kera. Riitta Konttinen muistuttaa kuitenkin, että Fanny Churbergia olisi tarkasteltava omassa ajassaan. Teoksissa on ekspressionistia vivahteita, vaikka suuntaus heräsi vasta Churbergin kuoleman jälkeen. Konttinen opastaa, että sen sijaan impressionismi oli jo voimissaan. - Fanny Churberg totesi, että kaikilla on impressiota, mutta taiteilijat pitävät ne laatikossaan.

Lausumistaan huolimatta Churberg signeerasi myös impressio-teoksensa. Oleellista on, että Fanny Churberg maalasi omia luontoaistimuksiaan ja tunnetilojaan, ja poikkesi tästä syystä aikalaistaiteilijoistaan.

Näyttely on koostettu kuuteen osaan. Luonto ja luonnossa tapahtuvat muutokset, kuten ukkosilman tai myrskyn odotus ovat oma kokonaisuutensa ja suomalaiset maisemat mm. Kemiöstä ja Espoosta omansa. Opintomatkalta Saksaan on luontoaiheisia teoksia ja Pariisin kaudelta asetelmia. Metsä muodostaa yhden osan ja talvinen maisema yhden kokonaisuuden.

Kuva: Vuoristomaisema, Eifel, 1871. Öljymaalaus, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Helsinki. Valokuva: Matias Uusikylä.

Riitta Konttinen toteaa, että Fanny Churbergin maisemilla on autenttiset paikat, sillä hän matkusti jatkuvasti Suomessa. Esillä olevista teoksista esimerkiksi Parikkalassa sijaitseva Juvankoski on ikuistettu noin 1878 ja Viipurin läheltä oleva maisema on vuodelta 1877.

Näyttelyn on kuratoinut Susanna Luojus.

Niin kuin ei vielä kukaan nainen
21.9.2012 - 28.1.2013
Amos Andersonin taidemuseo
Yrjönkatu 27, Helsinki
www.amosanderson.fi

Näytä suurempi kartta