Kansallisgalleriaan kuuluva Ateneumin taidemuseo on saanut merkittävän, noin 700 000 euron testamenttilahjoituksen suomalaiselta yksityishenkilöltä. Lahjoittajan toiveen mukaisesti lahjoitusvaroista 150 000 euroa käytetään Kansallisgallerian konservointiyksikön tarpeisiin ja hankintoihin. Lahjoittaja on toivonut, ettei hänen nimeään kerrota julkisuuteen.
Paperikonservaattori Ilona Osara sävyttää Sammon puolustus -freskoluonnoksen japaninpaperilla paikattuja alueita vesiliukoisilla väreillä. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve
Lahjoituksen ansiosta voidaan toteuttaa pitkään suunniteltu hanke aiottua aikaisemmin: konservoida Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluvat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset luonnokset vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattokupolin freskoihin. Näistä Pakanuus ja kristinusko (1899) saadaan esille Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026 esillä olevaan Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyyn.
Gallen-Kallelan teokset Pariisin maailmannäyttelyssä kuuluivat taiteilijan kansainvälisen uran huippukohtiin
Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) kansainvälisen uran huippukohtiin kuuluu näkyvä rooli Suomen paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Gallen-Kallela maalasi paviljongin kattokupolin freskot, ja esillä oli Gallen-Kallelan teosten lisäksi myös muun muassa Albert Edelfeltin, Eemil Halosen, Juho Rissasen ja Venny Soldan-Brofeldtin teoksia. Näyttelyn jälkeen paviljonki purettiin. Alkuperäisiä freskoja ei enää ole olemassa, mutta niiden luonnokset ovat säilyneet Kansallisgallerian kokoelmassa.
Gallen-Kallelan vuonna 1899 valmistuneet luonnokset freskoihin sisältävät neljä osaa. Teosten konservointi vie aikaa, joten Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyyn esille saadaan teos Pakanuus ja kristinusko. Muut kokonaisuuden osat Ilmarinen kyntää kyisen Pellon, Sammon puolustus ja Sammon taonta nähdään kuvasuurennoksina osana näyttelyä.
”Freskot ovat ensimmäinen esimerkki julkiseen tilaan toteutetusta monumentaalitaiteesta Akseli Gallen-Kallelan tuotannossa. Maailmannäyttelyn aikoihin Gallen-Kallela kiinnostui Wienin sesessiosta ja osallistui liikkeen näyttelyihin Wienissä 1901 ja 1904”, kertoo näyttelyn kuraattori, Ateneumin intendentti Anu Utriainen.
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, luonnos Suomen paviljongin kupolifreskoihin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn (1899). Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell.
Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
”Paperille maalatut freskoluonnokset ovat hauraassa kunnossa. Konservoinnin yhteydessä teosten maalaustekniikka ja materiaali tutkitaan perusteellisesti. Tutkimuksen avulla saadaan esille peitevärin alla olevat, taiteilijan luonnostelemat piirustukset. Samalla maalauksen kääntöpuolella olevat vanhat tukimateriaalit vaihdetaan uusiin, jotka parantavat teoksen säilyvyyttä. Lopuksi teos kehystetään uudelleen kestävämmällä tavalla”, kertoo Kansallisgallerian paperikonservaattori Ilona Osara.
Vuonna 1928 Akseli Gallen-Kallela toteutti Kansallismuseon Keskihallin kattoon Kalevala-aiheiset freskot pitkälti Pariisin paviljonkiin toteuttamiensa freskojen pohjalta.
Lahjoitukset mahdollistavat toiminnan kehittämisen
”Olemme äärimmäisen kiitollisia saamistamme lahjoituksista. Edellisen kerran saimme vuonna 2022 ainutlaatuisen, yli miljoonan euron testamenttilahjoituksen museo- ja näyttelytoimintamme kehittämiseen. Sen ansiosta olemme muun muassa lisänneet ilmaispäiviä ja palkanneet tuottajan suunnittelemaan toimintaa yhä moninaisemmille yleisöille”, kertoo Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff.
Kansallisgallerian suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla Kansallisgalleria ja sen museot voivat tarjota entistäkin laajemmin erilaisia taide-elämyksiä esimerkiksi lapsille ja nuorille.
Lue lisää lahjoittamisesta taiteelle https://lahjoita.kansallisgalleria.fi/
Gallen-Kallela, Klimt & Wien
26.9.2025–1.2.2026
Näyttely kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien, kuten Gustav Klimtin ja Koloman Moserin kanssa. Klimtin johdolla perustettua, taidetta uudistanutta sesessio-liikettä yhdisti kiinnostus uuden identiteetin kehittämiseen ja moderniin elämäntapaan sekä suuriin julkisiin taideteoksiin. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua, kuten arjen esineitä, koruja ja muotia.
Lue lisää näyttelystä https://ateneum.fi/nayttelyt/gallen-kallela-klimt-wien/