Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta vieraili Suomessa enemmän muusikoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Professori Simo Mikkosen juuri julkaistu tutkimus Äänirautaa rajalle tarjoaa uutta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton välisen kulttuurivaihdon erityislaatuisesta luonteesta.
Richter, Roždestvenski, Gutman, Sokolov, Kremer, Kagan. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta saapui Suomeen lukuisia maailmanluokan taiteilijoita, mutta myös yhtyeitä Leningradin filharmoniasta Moskovan kamarioopperaan. Suomessa vieraili enemmän neuvostotaiteilijoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Miksi maailman parhaat taiteilijat saapuivat juuri Suomeen esiintymään? Oliko kyse politiikasta vai taitavista suomalaisista neuvottelijoista? Entä miten sujuivat suomalaisten musiikkivierailut Neuvostoliitossa?
Kuva: SKS
Uutuusteos Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985 selvittää Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita kulttuurivaihdon ja erityisesti musiikin kautta. Kirja tarkastelee taiteilijoiden vierailuja ja verkostojen muodostumista, taidelaitosten roolia sekä vaihtotoiminnan vaikutuksia Suomen, Neuvostoliiton ja maailman tasolla.
Suomalaisista taidelaitoksista erityistä huomiota saavat muun muassa Kansallisooppera, Fazerin konserttitoimisto, Helsingin Juhlaviikot ja Jyväskylän Kesä, jotka kaikki joutuivat kohtamaan neuvostobyrokratian haasteet. Kirjassa nousee myös esille, miten neuvostoliittolaiset muusikot pystyivät kiertämään neuvostojärjestelmän ja KGB:n asettamia ideologisia ja poliittisia rajoituksia – usein suomalaisten avustuksella.
Äänirautaa rajalle avaa neuvostoliittolaisten muusikoiden korkealaatuisen konserttitoiminnan taustoja ja tuo esiin uusia näkökulmia konserttitoiminnan takaiseen todellisuuteen. Teoksen yksityiskohtaiset ja kattavat tiedot on kerätty vuosien arkistotyöllä Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Suomessa sekä lukuisia taiteilijoita haastattelemalla.
Simo Mikkonen on sosiokulttuurisen muistamisen professori Itä-Suomen yliopistossa. Mikkonen on erikoistunut itäiseen Eurooppaan ja 1900-luvun jälkipuoliskoon. Hän on tutkinut erityisesti Neuvostoliiton kulttuurihistoriaa, kulttuurin käyttöä ulkopolitiikan välineenä sekä kulttuurista kylmää sotaa.
Simo Mikkonen
Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985
Historiallisia Toimituksia 295
SKS 2025
