Amos Rex muutti kertaheitolla suomalaisen museo- ja näyttelykulttuurin maisemaa. Helsingin keskustaan, Lasipalatsin ympärille noussut taidemuseo avaa yleisölle ovensa torstaina 30.8.
Kuva: Anja Kuoppa
- Amos Rex on uusi taidemuseo, se on uudenlainen, jolle ei ole vertailukohtaa, ja lisäksi elokuvateatteri Bio Rex on jälleen alkuperäisessä asussaan, Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio määrittää.
Näyttelytiloja on kaikkiaan 2200 neliötä ja koko suunnitteluala on 13 000 neliötä. Rakennuksen budjetti on 50 miljoonaa euroa. Kuva: Anja Kuoppa
Nimi Amos Rex juontuu Amos Andersonista, mesenaatista, jonka luoman omaisuuden ansiosta museo on olemassa sekä Bio Rexistä, joka on ollut elokuvateatterina Lasipalatsissa 30-luvulta alkaen. – Nimi Amos Rex on sama kaikilla kielillä ja sopinee hyvin myös pilvenpäälliselle Amos Andersonille, Kartio hymyää.
Avajaisnäyttelyn kynnyjavascript:insertTag('I',%20true);ksellä Kartio kertoo, miten Amos Rex museona – tai rakennuksena – tuo perinteisten taidemuotojen oheen uusia. – Näyttelytilat ovat avoimet ja joustavat, tilat on suunniteltu toimiviksi kauas tulevaisuudessa. Etsimme näyttelyihin nykytekniikan äärirajoja ja orastavaa virtuaalitodellisuutta.
Anja Kuoppa
Avajaisnäyttely Massless ei jätä kävijäänsä kylmäksi. Kävijä astuu suoraan immersiiviseen maailmaan eli virtuaalitodellisuuteen. Viisi näyttelyn digitaalista teosta ovat itsenäisiä taideteoksia.
Kuva: Anja Kuoppa
Teosten suunnittelijan teamLabin teokset nousevat japanilaisesta taiteesta ja niissä yhdistyvät idän ja lännen tilakäsitykset. Kävijä saa kokemuksen erilaisesta tilan käytöstä, sillä tilaa, ääntä ja digitekniikkaa on sovellettu kussakin teoksessa yksilöllisesti. Tokiolainen teamLab-kollektiivi on perustettu vuonna 2001 ja se on noin 500 jäsenestä koostuva monialainen taiteilijaryhmä. Ryhmässä on taiteilijoita, koodareista, matemaatikkoja, arkkitehtejä, tietokoneanimaattoreita, kirjailijoita ja graafikkoja. Se on tunnettu immersiivisistä digitaalisista installaatioista, joihin katsoja ”astuu sisään”.
Amos Andersonin muotokuva. Kuva: Anja Kuoppa
Esimerkiksi Grafffiti Nature -teos vaikuttava monella tasolla. Aikuinen lyhenee henkisesti ja haluaa piirtää omat olionsa vaeltamaan teoksessa ja vastaavasti varmasti lapsilla tulee olemaan hauskaa. Taiteen konkretia on lähellä heti ja nyt, ja interaktiivisuus ad hoc -todellisuutta. Luovuus, leikki ja elämys ovat läsnä kaikissa teoksissa.
Amos Rexin on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM, jonka pääsuunnittelija on Asmo Jaaksi. Hän toivottaa yleisön tervetulleeksi uuteen museoon, jolloin ”arkkitehtuuri herää eloon”, kun käyttäjät astuvat sisään.
- Suunnittelun lähtökohtana on ollut rakennuspaikka ja sen historia. Amos Rexin myötä historiallinen paikka saa uuden identiteetin ja virtaa tulevaisuuteen, Jaaksi pohtii.
Kuva: Anja Kuoppa
Maanalainen rakentaminen on ollut suunnittelun ainoa vaihtoehto. Lasipalatsin aukiolle nousseet pehmeät kupolit ”eivät tuki aukiota”, kuten Jaaksi sanoo. – Kokonaisuus on valtava kokemus kävijöille myös arkkitehtonisessa mielessä. Koverat pinnat jatkuvat sisällä eli Amos Rex on kokonaisvaltainen elämys. (Kupoleistahan voi kurkistella sisään ja rakennuksesta voi kurkistella taivasta.)
Asmo Jaaksi arvioi, että Amos Rex on uutta, avointa kaupunkikulttuuria, joka säteilee myös rakennuksen ulkopuolelle. Amos Rex itsessään on ”once in a lifetime” – rakennus.
Kuva: Anja Kuoppa
