Ihminen ei voi paeta menneisyyttään muttei myöskään palata siihen. Näin kirjoitti maanpaossa asuva kirjailija Aleksander Zinojev Svetlana Allilujevalle.
Stalinin ainut tytär, Svetlana Allilujeva syntyi 28.helmikuuta 1926 Josef Vissarionovits Dzugasvilin ja nuoren, vasta 18-vuotiaan Nadezda Allilujevan avioliiton hedelmänä.
Tyttärelle annettiin tuolloin harvinainen nimi Svetlana – ”valo-olento”. Valoa ja onnea ei Svetlanan myöhemmässä elämässä tullut kuitenkaan kovin paljon olemaan.
Marta Schad on kirjoittanut uuden teoksen Svetlanan elämästä. Kirja ilmestyi suomeksi Minervan kustantamana syksyllä 2013.
"Martha Schad. Kuva: cc-by-sa Dieter Schnöpf"
Svetlana Allilujevan lapsuus ja nuoruus sujuivat täydellisessä turvallisuuspoliisin valvonnassa. Ilon ja leikkien täyttämä huoleton elämä loppui Svetlanan äidin itsemurhaan marraskuussa 1932.
Tavatessaan viimeisen kerran äitinsä Nadezdan hieman ennen tämän kuolemaa Nadezda varoitti tytärtään koskemasta alkoholiin, koska varsinkin viini aiheutti jatkuvia riitoja äidin ja isän välillä. Myöhemmin alkoholista tuli ongelma Svetlanallekin.
Vuonna 1967 Svetlana Allilujeva julkaisi teoksen ”Kaksikymmentä kirjettä ystävälle”. Kirjeissä hän kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti nuoruutensa tapahtumia. Kirjeet hän kirjoitti 34 päivässä kesällä 1963 Zhukovkan kylässä lähellä Moskovaa. Teoksen julkaisu oli taloudellisesti todellinen menestys, ja kirjan tuotoilla hän pystyi Yhdysvalloissa asuessaan useisiin asuntokauppoihin ja alkuun hyvään elämään.
Huoleton elämä päättyi vuoteen 1933 ja Svetlanan elämä jatkui koulua käyden. Stalinin pahimpien terrorivuosien aikana 1936–1938 Svetlanakin tuli huomaamaan, mitä Kremlin muurien ulkopuolella tapahtui. Vähitellen kaikki Svetlanan äidin palkkaamat henkilöt Svetlanan hoitajaa lukuun ottamatta olivat hävinneet tavalla tai toisella. Siviilipukuinen etsivä seurasi Svetlanaa minne tämä menikin.
Sodan sytyttyä 22.kesäkuuta 1941 Stalin oli pulassa teloitettuaan suuren määrän armeijan johtoa suurten puhdistusten aikana. Sodasta muodostui pitkä ja ankara kaikille osapuolille. Stalinin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika, Svetlanan velipuoli Jakov määrättiin heti sodan sytyttyä armeijaan. Hän joutui Valko-Venäjän rintamalle. Saksalaiset vangitsivat Jakovin jo 16. heinäkuuta 1941. Moskovaan pudotettiin syksyllä lentolehtisiä, joissa oli vangitun Jakovin kuva. Stalin uskoi, että häntä vastaan oli tehty salaliitto eikä suostunut vankien vaihtoon. Saksalaiset esittivät myöhemmin, että sotamarsalkka Paulus olisi vaihdettu Stalinin poikaan. Jakov ammuttiin saksalaisella vankileirillä kesällä 1945.
Sotavuosina Svetlana ei tavannut useinkaan isäänsä ja hän aloitti opiskelut Moskovan yliopistossa.
Ensimmäisen suuren rakkautensa Svetlana koki asuessaan Zubalovossa. Kohteena oli juutalainen 40-vuotias elokuvaohjaaja ja kirjailija Aleksei Kapler Svetlanan ollessa 17-vuotias lukiotyttö. Liitto kaatui Stalin vastustukseen ja Kapler sai kahdesti viiden vuoden vankileirituomiot Vorkutan sekä Intan leireille. Huolimatta monista elämänsä mutkista entiset rakastavaiset tapasivat vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1984 viimeisen kerran.
Ensimmäisen avioliiton Svetlana solmi jo 18-vuotiaana myös juutalaisen Grigori Morozovin kanssa. Esikoinen syntyi toukokuussa 1945, jolloin sota oli juuri päättynyt. Ensimmäinen tapaaminen isoisä Stalinin kanssa tapahtui vasta kolme vuotta myöhemmin. Toinen tapaaminen oli viimeinen, vain neljä kuukautta ennen Stalinin kuolemaa. Svetlanan avioliitto kesti kolme vuotta ja eron syitä ei Morozov oikein koskaan saanut kunnolla tietää.
Toisen avioliiton Svetlana solmi 1949 isänsä toivomuksesta ja suostumuksesta Andrei Zdanovin pojan Jurin kanssa. Avioliitto oli paremminkin järkiavioliitto eikä rakkautta juuri ollut. Tytär Katja syntyi 1950. Avioero parille tuli 1952, mutta silti he pysyivät hyvinä ystävinä.
Martha Schad on tehnyt perusteellista työtä selvittäessään Svetlanan nuoruusaikaa sekä vaikeudet, joiden keskellä Svetlana joutui elämään.
Kolmannen lyhytaikaisen avioliittonsa Svetlana solmi Ivan Aleksandrovits Svanidzen kanssa. Tämäkin lyhytaikainen avioliitto kariutui kestäen noin puolitoista vuotta. Erikoista tässä suhteessa oli se että, Stalin ja Berija olivat ammuttaneet Ivanin isän.
Uusi hyvin erityinen suhde muodostui intialaisen Brajseh Sighnin kanssa, jonka Svetlana tapasi lokakuussa 1963. Kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastava Singh ei ollut pitkäikäinen ja kuoli 1966. Svetlana ei ollut saanut avioliittolupaa, joten oli avoliitossa Sighnin kanssa. Sighnin viimeisenä toiveena oli, että hänen tuhkansa siroteltaisiin Gagnesiin. Yllätyksekseen Svetlana sai luvan matkustaa Intiaan, josta hän vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen pääsi matkustamaan Sveitsin kautta Yhdysvaltoihin.
Martha Schad on onnistunut selvittämään aikaisemmin selvittämättömiä asioita Sveitsin ajalta sekä myös myöhemmistä Svetlanan elämänvaihesta Yhdysvalloissa ja Englannissa. Schad on myös viimeisiä henkilöitä, joka sai käydä syvällisiä ja monipuolisia keskusteluja Svetlanan sekä hänen sukulaistensa kanssa Svetlanan viimeisinä elinvuosina.
Svetlanan julkaistua kirjansa ”Kaksikymmentä kirjettä ystävälle” hänen taloutensa oli ensimmäistä kertaa omissa käsissä ja hän oli vapaa. Painolasti generalissimus Stalinin tyttärenä oli hirmuinen ja henkinen puoli kärsi tästä suuresti koko hänen elämänsä ajan.
Svetlana Allilujevan elämä Yhdysvalloissa oli alussa kuin tähdenlentoa, sillä hän tapasi tulevan miehensä kveekariperheessä Arizonassa Taliesinissa. Vain kolme viikkoa Taliesiniin saapumisen jälkeen Svetlana vihittiin arkkitehti Wesley Petersin kanssa 1970. Ja perillinen Olga syntyi toukokuussa 1971.
Elämä ei kuitenkaan hellinyt Svetlanaa tästä eteenpäin, vaan ero tuli tästäkin suhteesta parin vuoden avioliiton jälkeen. Syinä olivat mm. taloushuolet ja kveekareiden sisäiset asiat.
Vielä muutaman vuoden Svetlana pärjäsi kirjoista saamillaan julkaisutuloilla ja asui useammassakin paikassa Taliesinin jälkeen. Tyttären kasvattaminen oli Svetlanalle kaikki kaikessa ja viidentoista Yhdysvalloissa asumisen vuoden jälkeen elämä alkoi kiinnostaa Euroopassa.
Englantiin hän muutti 1982, jotta tytär Olga saisi hyvän koulutuksen. Parin vuoden jälkeen Neuvostoliittokin kiinnosti, kun maa oli muuttunut ystävällisempään suuntaan. Muutto Moskovaan 1984 ja sieltä edelleen Georgiaan eivät kuitenkaan olleet sitä mitä Svetlana oli. Vuorossa oli jälleen muutto takaisin Yhdysvaltoihin, josta hän päätti taas muuttaa 1990 Englantiin. Svetlana asui kahdeksan vuotta Englannissa ja muutti Italian sekä monien mutkien ja vaikeuksien kautta Yhdysvaltojen Wisconsiniin. Elämä oli jo ehtoopuolella ja Svetlana Allilujeva – Lana Peters kuoli vanhainkodissa 22. lokakuuta 2011 Wisconsinissa 85 vuoden ikäisenä.
Martha Schad on kirjoittanut elämäkerran, joka koskettaa monilta osin. Pienen tytön, ”Kremlin prinsessan”, elämä oli yhtä nousua ja laskua pahamaineisen isän varjossa. Vaikka lapsuus oli onnellinen – ainakin päällisin puolin – ei voi olla toteamatta, että generalissimus Stalinin synkkä persoona vaikutti tyttären Svetlanan elämään pahan varjon lailla. Ehkä Svetlana etsi lukuisista suhteistaan ja maahanmuutoistaan pohjaa elämälleen - vankkaa juurta, jota ei löytynyt.
Martha Schad, Stalinin tytär - Svetlana Allilujevan elämä. Minerva
