Valtioneuvoston kanslia ja Helsingin yliopisto järjestivät Helsingissä 2012 Sotakorvausseminaarin. Myönteisissä palautteissa toivottiin että seminaarin puheenvuorot koottaisiin julkaisuksi.
Kansallisesta merkityksestään huolimatta sotakorvausten maksamisen aikaa ja niiden seurauksia on käsitelty melko vähän verrattuna sotien ja sodanjälkeisen muihin poliittisiin kuvauksiin.
Suomen sotakorvaukset – teoksessa arvioidaan sotakorvausten teollisia, kansantaloudellisia, poliittisia ja henkisiä vaikutuksia ja merkityksiä tämän päivän näkökulmasta.
Laivanrakennusteollisuus otettiin täysipainoisesti sotakorvausten piiriin. Neuvostoliitto oli saanut suomalaisia kauppalaivoja sotasaaliina, mutta Suomi myös rakensi laivoja Neuvostoliitolle. Kaikkiaan Suomesta toimitettiin Neuvostoliittoon 535 erilaista alusta.
Sopimukseen kuuluneista Suomessa rakennetuista laivoista mm. Arkhangelsk –niminen tuli kuuluisaksi Kuuban kriisin aikoihin. Laiva oli lastattu 98 ydinkärjellä, Kuubassa olleet ydinaseet matkattiin takaisin Neuvostoliittoon, kun kriisi oli päättynyt ja punainen suurvalta perääntyi.
Joulukuun 17. päivä 2014 tulee sotakorvaussopimuksen allekirjoituksesta kuluneeksi 70 vuotta. Kirja palauttaa mieliin Suomen taloudellisen jälleenrakennuksen ja kansallisen selviytymisen vaiheet ja niiden suuren merkityksen kansakunnan tulevaisuudelle.
Teoksen kustantaa Kustannusosakeyhtiö Paasilinna, ja teoksen julkaisijana on valtioneuvoston kanslia.
Kirjoittajina ovat johtavat kotimaiset ja ulkomaiset tutkijat ja talouselämän asiantuntijat:
Tatjana Androsova, Björn Wahlroos, Hannu Heikkilä, Sakari Heikkinen, Niklas Jensen-Eriksen, Eino Ketola, Tauno Matomäki, Henrik Meinander, Karl-Erik Michelsen, Ilkka Nummela, Hannu Rautkallio, Pekka Sutela, Seppo Tiihonen, Vladislav Zubok
Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (toim. Hannu Rautkallio). Kustannusosakeyhtiö Paasilinna
