Suomen Rahapaja on lahjoittanut Kansallismuseon Rahakammioon rahanlyöntiin liittyviä historiallisia työkaluja vuosilta 1863-1869.
Suomalaisen rahahistorian tie on jo pitkä. Viime vuonna tuli kuluneeksi sataviisikymmentä vuotta siitä, kun Suomen Rahapaja aloitti rahan lyömisen Helsingin Katajanokalla. Suomalaisen rahanlyönnin historian alkuajoilta, on säilynyt vain vähän rahanlyöntiin tarkoitettuja työkaluja.
Rahanlyöntityökalut. Kuva: Suome Rahapaja
Suomen Rahapaja lahjoitti Suomen Kansallismuseon Rahakammioon vuoden 1863 75 pennin koelyönnin sekä leiman, vuoden 1867 2 markan lyijyisen koelyönnin sekä punssin ja leiman ja lisäksi vuoden 1869 1 markan punssin sekä leiman.
”Toivomme, että työkalut pääsevät esille ja mahdollisimman moni suomalainen kuulee niiden kautta oman rahan ja rahapajan historiasta sekä sitä kautta myös Suomen menneisyydestä”, Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson sanoo.
Rahakammion kyltti. Kuva: Suomen Rahapaja
Rahakammion johtaja Tuukka Talvio on erittäin mielissään Suomen Rahapajan lahjoituksesta. "Lahjoitus on tärkeä Rahakammiolle, koska meillä ei ole aikaisemmin ollut vastaavia työkaluja. Erityisesti markan leimasin vuodelta 1869 on poikkeuksellinen, koska itse rahaa ei koskaan lyöty. Vuoden 1867 2 markan rahasta tunnetaan vain yksittäiskappaleita, sitäkään ei koskaan varsinaisesti laskettu liikkeelle", Tuukka Talvio kertoo.
