Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 20.10.2025

Seitsemän koiraveljestä riemastuttaa aidosti kaiken ikäisiä

Kotkan kaupunginteatterissa oli Seitsemän koiraveljestä ensi-illassa 18.10 klo 15! Riemastuttava koko perheen näytelmä. Alunperin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on saanut jos vaikka mitenmoista tulkintaa, mutta tämän version on viritellyt Mauri Kunnas, joka siitä kirjankin kuvitti ja sanoitti. Kotkaan tämän näytelmän on sovittanut ja ohjannut Aleksis Meaney.Ja sitten vaan koirulit lavalle!

 

Kuvassa on edessä pöytä ja sen ääressä yksi koiraveljes, joka lukee aapista. Takana ovat kuusi veljestä katsomassa kun yksi lukee. Kaikilla on eri väriset liivit ja vaaleat paidat ja housut.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Oli todella hauskaa heti aluksi tunnistaa, kuka kukin on, sillä niin oli mainiosti heistä koiria tehty. Kiitos siitä kuuluu naamioinnin suunnittelija Silja Huuhtasella ja naamioitsija Heidi Kolhoselle. 

Juhani - Osku Haavisto
Tuomas - Jarkko Sarjanen
Aapo - Juho Markkanen
Simeon - Kalle Kurikkala
Timo - Marika Huomolin
Lauri - Konsta Lippo
Eero - Ella Mustajärvi

Melkoinen koiralauma, jolla jokaisella se oma tyylinsä ja luonteensa ja ne tulevat hyvin esiin. Korvat heiluu!

 

Kuvassa ovat seitsemän koiraveljestä kaarella istumassa risti-istunnassa ja molemmilla puolilla kolme veljestä katsomassa keskimmäistä. Edessä on kivikiuas. Taustalla on tumman sinistä ja kuutamon valoa sekä valossa näkyy koirahahmo.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Petteri Pietiäisen lavastus oli kyllä ihan mahtava. Kaikki kivat keinot käytetty. Härkälauma oli varsin mielenkiintoinen totetutus. Parasta oli kyllä se, että saatiin olla metsässä.

 

Kuvassa ovat koiraveljekset seisomassa epämääräisessä kaaressa ja keskellä on yksi veljes aapinen kädessään. Osalla on säkki olkapäällään.

Kuva: Jukka Koskinen

 

Koiralauman lisäksi oli muitakin rooleja melko joukko ja niistä vastasivat Eeva Hautala, joka veteli aina Männistön Venlasta Lucifeerukseen ja muutaman siitä väliltäkin, Lise Holmberg, joka taas roolitti nimismiehestä suteen ja pari muutakin, ja Anne Niilola, jonka osaksi koitui olla mm. lukkari, peikko ja 
jne.  Anne Niilolan "röhkiminen" kuullosti niin hupaisalta, että melkein alkoi kurkkua kutittaa.

Esityksessä kuultiin myös lauluja! Jouni Bäckström oli biisit sovittanut ja johtanut ja tuttujahan ne olivat. Mikseipä olisi ollut, kun ehkä jokusen kerran kuullut, mutta miten raikasta kuulla uusia sovituksia. 

Ensi-illassa sali taisi olla täpösen täynnä kaikenikäistä yleisöä, joten kyl kelpaa mennä joukolla katsomaan, miten koiraveljekset pärjäävät ja oppivatko lukemaan???

Vielä kun nämä nimenomaan aikuiset ihmiset osaisivat olla teatterissa niin, että siellä saisi rauhan nauttia esityksestä, ilman sitä omaa elämöintiä. Lapset kyllä osaavat katsoa, kuulla ja kokea, ilman, että heille pitää selittää ja esittää kaiken aikaa siitä vierestä.

Kini Laine