Virka Gallerian vaikuttava näyttely kertoo, miten pääkaupunkia puolustettiin, kun kaksituhatta pommikonetta moukaroi sitä kolmen yön ajan 70 vuotta sitten.
Jatkosodan ensimmäisessä ratkaisutaistelussa Neuvostoliiton massiivisten pommitusten tavoitteena oli tuhota Helsinki ja näin murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa rauhanehtoihin. Pommeja pudotettiin yli 16 000 kolmen yön aikana. Kyseessä oli Neuvostoliiton ilmavoimien suurin strateginen operaatio toisessa maailmansodassa.
Ilmatorjunnan valonheittimet pyyhkivät eteläistä taivaanrantaa Helsingissä helmikuussa 1944. Kuva: SA-kuva
Virka Gallerian monipuolisessa näyttelyssä ”Kolmen yön ihme – Kun Helsinki pelastui 1944” saa kouriintuntuvan käsityksen siitä, miltä tuntui elää sodan keskellä. Suurpommituksista kerrotaan sen aikaisten sanomalehtien, filmien, kuvien, karttojen ja animaation avulla. Aitoja jatkosodan aikaisia lentopommejakin on paikalle tuotu.
Aidon kokemuksen kaupunkilaisten koettelemuksista saa istumalla hetken näyttelyyn lavastetussa kerrostalon pimeässä sirpalesuojassa, kun lapsi itkee ja pommit ujeltavat yläpuolella.
Raskas ilmatorjuntatykki tulivalmiina. Kuva:SA-kuva
Puolustusvoimien kanssa yhdessä toteutettu ”Helsingin kahdet kasvot” -verkkonäyttelyssä (www.virka.fi) on kollaasitekniikalla yhdistetty pommitusten runtelemia kaupunkinäkymiä nykyisiin vastaaviin.
Tehtävä ei ollut helppo, sillä kaupungin kasvot ovat ajan saatossa niin paljon muuttuneet. Kiperimmissä paikoissa valokuvaajat joutuivatkin kadunkulmissa kyselemään vanhoilta asukkailta, mistä kohtaa jatkosodan aikainen kuva oli otettu.
Ilmatorjuntalotta Gunnel Ginman baretissaan no 1 juhlimassa myös torjuntavoiton 70-vuotispäivää yhdessä Anna-liisa Kajannin kanssa. Kuva: Kari Hakli ja Virka Galleria
Pääkaupunkia pommittaneiden koneiden määrä oli samaa luokkaa kuin vuotta myöhemmin Dresdenissä. Kaupunki tuhoutui lähes täysin ja kuolonuhreja oli kymmeniä tuhansia. Helsingissä vain vajaa 5 % pommeista osui kaupunkialueelle, ja uhrien määrä sekä taloudelliset menetykset jäivät suhteellisen pieniksi.
Tämä johtui ilmapuolustuksen hyvästä tilasta. Ilmatorjunnan tiheys oli jopa parempi kuin Moskovassa. Johtokeskuksesta, Tornista, oli suorat viestiyhteydet pattereille, radiotiedustelu oli kehittynyttä ja pystyi antamaan aikaisen varoituksen lähestyvistä koneista. Sulkutulimenetelmä oli ajan tasalla.
Pommitusten tuhot paljastuivat helsinkiläisille aamulla 7.2.1944. Kuva: SA-kuva
Helsinkiläiset vetivät yhtä köyttä, ja kukin osallistui puolustukseen parhaansa mukaan. Neuvokkuudesta oli apua. Vuosaaren läheiselle järvelle sytytettiin isoja kokkoja ja pystytettiin lavastettuja rakennuksia johtamaan viholliskoneita harhaan. Hämäys onnistui, pommit putosivat järveen ja koneet kääntyivät takaisin.
Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava näyttely Jugend-salissa keräsi lähes 90 000 kävijää. Nyt Kaupungintalon Virka Gallerian tilat sallivat huomattavasti laajemman näyttelyn, joten kävijämäärä varmasti ylittyy.
Keskuudessamme elää vielä paljon heitä, jotka kokivat pommitukset omakohtaisesti. Aikalaisilla on kullakin oma tarinansa kerrottavanaan, ja heitä kannattaa kuunnella. Hyvän pohjan keskustelulle antaa käynti ”Kolmen yön ihme” -näyttelyssä. Sinne soisi koululuokkienkin suuntaavan opiskelemaan elävää historiaa.
Kolmen yön ihme – Kun Helsinki pelastui 25.5.2014 saakka.
Virka Galleria
Kaupungintalo, Sofiankatu 1, Helsinki
http://www.virka.fi
