Mitä 1980-luvun taiteessa tapahtui?

Kuvataiteen 1980-luku oli käänteentekevä vuosikymmen – taidemaailmassa elettiin vapautumisen ja avautumisen aikaa. Runsaasti kuvitettu kirja Palavat tornit – Otteita Suomen taiteen 1980-luvusta tarjoaa elämyksellisiä näkökulmia taiteen kiihkeisiin vuosiin ja etsii vastauksia kysymyksiin siitä, mitä 1980-luvun taiteessa oikein tapahtui.

1980-luvulla nuori, yksilöllisesti ajatteleva taiteilijapolvi nousi esiin, taide kävi loistavasti kaupaksi ja Suomen taidemaailma kansainvälistyi vauhdilla.

Yksilöllisyyttä korostavat nuoret taiteilijat heittäytyivät vimmalla subjektiivisiin tunteisiin ja kokemuksiin. Uudenlaiset tekemisen tavat herättivät intohimoja: museot ja galleriat täyttyivät suurista ja voimakkaista maalauksista, arvoituksellisista veistoksista sekä monikerroksisista video- ja valokuvateoksista.

Suomen taide saavutti ensimmäiset kansainväliset menestyksensä ensin pohjoismaissa ja myöhemmin muualla Euroopassa. Menestymistä siivitti ennennäkemätön taloudellinen nousu, joka synnytti kokonaan oman hedonistisen elämäntyylinsä. Kirja asettaakin taiteen ilmiöt myös laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen.

Ainutlaatuista 1980-luvussa oli myös se, että useimmat eturivin taiteilijoista olivat naisia. Tuolloin läpimurtonsa tehneitä olivat muun muassa Leena Luostarinen, Marika Mäkelä, Sija Rantanen, Mari Rantanen ja Marjatta Tapiola. Myös monen vanhemman taiteilijan ura nousi 1980-luvun tuulissa uuteen lentoon, esimerkkeinä Lauri Anttila, Paul Osipow ja Kain Tapper.

Artikkelien kirjoittajat Timo Valjakka, Pessi Rautio, Gertrud Sandqvist ja Maria Pettersson ovat tunnustettuja asiantuntijoita, osa 1980-luvun kuohut itse kokeneita. He eivät kuitenkaan muistele menneitä, vaan etsivät ajallisen etäisyyden päästä vastauksia kysymyksiin siitä, mitä 1980-luvun taide merkitsi ja mikä siinä on osoittautunut kestäväksi.

Kirja julkaistaan kaksikielisenä (suomi, englanti) niteenä.

Samanniminen näyttely on esillä Kouvolan taidemuseo Poikilossa 19.5.–4.9.2016.