Matkamessut järjestettiin kolmen vuoden tauon jälkeen jälleen Messukeskuksessa 20.-22.1., josta messujen näytteilleasettajat olivat iloisia. Vihdoinkin oli taas mahdollista keskustella suoraan messuyleisön ja myös matkanjärjestäjien kanssa.
Kotimaisessa tarjonnassa tuntui kulttuuri olevan nousussa ja matkailukohteita on kehitetty eteenpäin. Monet alueet olivat lähteneet laajempaan yhteistyöhön, jotta pienemmätkin kohteet saisivat huomiota. Koronarajoitukset saivat ihmiset innokkaasti matkailemaan kotimaassa ja hämmästymään, mitä kaikkea voi löytää jopa melko läheltä kotipaikkaansa tai toiselta puolelta Suomea.
Odotukset kotimaan matkailuun korona-ajan mittaan verrattuna maltillisemmat, mutta kokemuksia ja palautetta korona-ajan matkailusta on hyödynnetty. Nyt tarjolla mm. uudenlaisia reittejä, joissa on koottu kulttuurikohteita yhteen saman teeman alle. Museot, kartanot, kesäteatterit, konsertit, näyttelyt, merkkivuodet ja sotahistoria ovat olleet perustana erityisesti kesämatkailussa ja selkeästi toimintoja on viety eteenpäin. Luontomatkailu on selkeässä nousussa ja kohteisiin on yhdistetty myös joissakin paikoissa kulttuuriantia.
Alla muutamia poimintoja Matkamessujen tarjonnasta:
Matkailupäällikkö Jannika Joutsenniemi ja Tytyrin Peikko esittelemässä Lohjaa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Lohja täyttää tänä vuonna 700 vuotta ja kuuluminen Suomen vanhimpien kaupunkien joukkoon yllättää kävijän. Matkailupäällikkö Jannika Joutsenniemi tuo esiin kaupungin olevan vilkas kulttuurikaupunki, jolla on mm. tunnettu kaupunginorkesteri ja suosittu kaupunginteatteri lähes aina loppuunmyyntyine esityksineen. Kaupunki juhlii ympäri vuoden eri puolilla Lohjaa ja järjestää juhlavuoden kunniaksi mm. neulekilpailun, jossa palkitan paras 700 silmukan käsityö. Lohjan suosituimmaksi matkailukohteeksi Joutsenniemi mainitsee Tytyri Elämyskaivoksen.
Näkymä Sunilasta Kantolan talosta. Kuva: visitkotkahamina.fi
Kotka-Haminan alueella uutena matkailukohteena löytyy Aino ja Alvar Aallon Sunila. Arkkitehtipariskunnan suunnittelema alue tehtaineen ja sen ympäröimä asuinalue ovat Alvar Aallon laajamittaisin toteutettu suunnittelutyö, joskin vähemmän tunnettu kuin monet muut arkkitehdin kohteet.
Sunilan tehdasrakennus valittiin aikoinaan maailman kauneimmaksi tehtaaksi. Entinen tehtaanjohtajan talo eli Kantolan vuodelta 1937 on arkkitehtonisesti merkittävä kohde tehdasalueella. Siinä on nähtävissä Aallon suunnittelun kokonaisajattelu muotokielineen ja yhdistäminen ympäröivään luontoon. Sunilaan on tarjolla matkailijalle myös pyöräilyreitti.
Olla-Riitta Mäkelä Somerolta. Omaperäisenä tutustumiskohteena Olla-Riitta Mäkelän majatalossa on nähtävissä kesällä Euroopan suurin norsukokoelma, 35000 norsua. Sisältä talosta löytyy 500 norsun kokoelma. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Kuntamarkkinoinnissa Somero oli esillä reippaan positiivisella otteella, joka haastoi kysymään, mikä tekee Somerosta pienen paratiisin. Olla-Riitta Mäkelä ottaa esiin ensimmäisenä aktiivisen ja runsaan taide- ja kulttuurielämän. Paikkakunnalta löytyy runsaasti valtakunnan tasoisia taiteilijoita ja korkealaatuisia näyttelyitä. Lisäksi on avattu kulttuurigalleria, jossa on pysyvänä näyttelynä Somerolta kotoisin olevan Kaija Aarikan osasto sekä pieni Kaari Utrion osuus. Kesäteatterissa näytellään Somerolla omilla käsikirjoituksilla ja Ämyrin tanssilava on valittu Suomen kauneimmaksi.
Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Kulttuurin ohella luontomatkailu ja pudas luonto oli esillä messuilla ja lisäksi Muoniosta löytyy maailman puhtain ilma. Ilmatieteen laitos mittaa ilman laatua Pallaksella. Ilman puhtautta mitataan Pallas Air Quality Indexin avulla ja puhtaus on aiheuttanut uusien puhtausluokkien määrittämisen. Mitä pienempi numero sen parempi tilanne. Puhtaasta ilmasta saa lukunsa ympärille soikion ja vähemmän puhtaan ilman luvulle syntyy röpelöinen reunus. Messupäivänä Pallaksen luku oli soikea 5 ja Intian röpelöinen 64. Puhdas ympäristö on tärkeä Muonion matkailulle ja meneillään on elämysten luonti yhdessä yrittäjien kanssa nykyisen tarjonnan lisäksi.
Luontokoteista Lauhanvuori- Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee yhdeksän kunnan alueella Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Geoparkin alueelle on luotu taidereitti, jonka voi myös pyöräillä. Reitin eteläpää on Karvialla kulttuurikeskus Skanzissa, jossa on nähtävissä paalulinnoitus. Pohjoinen Kauhajoen pää on Kammi-kylässä ja matkan varrelle on koottu sekä luontokohteita että merkittäviä kulttuurikohteita ja -reittejä.
Hanna-Kaisa Melaranta ja Vanhan Varkauden kartta. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Ahlströmin tehdasmiljöö on kehittynyt alueeksi, joka on saanut nimen Vanha Varkaus. Alueella on arkkitehtonisesti merkittävää rakennuskantaa, museoita, taidenäyttelyitä ja ravintoloita. Hieman yli kilometrin alueelle keskittyy paljon toimintaa, mm. taiteilijoiden talo Taideniitty.
Museotoimen johtaja Hanna-Kaisa Melaranta on innostunut alueen kehittymisestä ja uudesta museosta, joka tulee entisen koulun tiloihin. Sinne ollaan rakentamassa Varkauden 200-vuotisesta teollisesta historiasta kertovaa elämyksellistä paikkaa. Vanhan Varkauden alueelle on kehitetty vaelluspolkuja ja mobiilikierroksia esittelemään alueen historiaa. Melaranta painottaa koko alueen elävyyttä, sillä siellä myös asutaan ihan oikeasti ja eletään arkea kulttuurisessa ympäristössä.
Kyösti Kakkonen katsomassa virtuaalireitin kohteita. Opastamassa Arto Väänänen. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Sotahistoriallisista kohteista oli ensimmäistä kertaa esillä Ilomantsin sotatie. Ilomantsissa koettiin jatkosodan vuoden 1944 kovat taistelut heinä-elokuun vaihteessa. Näitä voidaan pitää yhtenä sodan loppuvaiheen merkittävistä taisteluista, joilla ratkaistiin Suomen tulevaisuus. Ilomantsissa käydyt kahden viikon taistelut olivat Neuvostoliiton kolmas yritys Suomen katkaisemiseksi, mutta hyökkäys ei onnistunut.
Sodan jälkeen Ilomantsin taistelut jäivät taka-alalle, mutta taistelupaikat ovat nyt nähtävissä. Ilomantsin taisteluista on tehty hankkeen avulla matkareitti, joka on noin 150 km pituinen. Kohteesta toiseen on olemassa materiaalit reitistä myös virtuaalisesti. Yhtenä pääkohteena on Öykkösenvaaran taisteluasema, jonka ympäristö saatiin entistettyä räjäyttämällä.
Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen tutustui virtuaaliseen Ilomantsin sotatiehen kiinnostuksella. Kakkonen oli nähnyt messuilla hyviä matkailukohteita ja kommentoi kriittisesti, että miksi pitää mennä ulkomaille ihmettelemään joskus melko pieniä kohteita. Kotimaassa olisi paljon hyviä elämyksiä tarjolla ja rahat jäisivät kotimaata hyödyttämään.
Lasitaiteilija Marja Hepoaho haastattelijanaan Miki Wallenius. Riihimäellä on aloitettu elvyttämään lasitehtaan aluetta ja ensimmäinen kohde ovat taiteilijoille suunnatut räätälöidyt tilat. Hepoaho työskentelee Lasistudio Mafka & Alakoskessa ja tekee mm. julkisia teoksia. Lasistudio on myös matkailukohde Riihimäellä. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Marja Jähi-Salo
