Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljeetilat ovat siirtyneet Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukselle. Vuodesta 2010 lähtien viipurilaisen kauppaneuvos Juho Lallukan liike- ja asuintalossa sijaitseva huoneisto on toiminut taiteilijaresidenssinä lukuisille taiteilijoille. Huoneisto siirtyy Pamaus Seuran klubihuoneistoksi.
Taidekeskus Salmela on tarjonnut taiteilijoille seitsemän vuoden ajan mahdollisuuden residenssityöskentelyyn Viipurissa. Pamaus Seura jatkaa toimintaa ja taiteilijat pääsevät työskentelemään tiloihin, jotka olivat alunperin Maria ja Juho Lallukan asuinhuoneistona. Lallukat toimivat merkittävinä taidemesenaatteina Viipurissa ja Suomen taide-elämässä 1900-luvun alkupuolella.
Tyyliltään kansallisromanttinen Lallukan toimitalo valmistui vuonna 1906 ja sen suunnitteli arkkitehti Allan Schulman. Rakennus on entisöity Venäjän museoviraston valvonnassa ja remontoitu vuosina 2006-10. Maria ja Juho Lallukan asuintilat ja taiteilija-ateljee sijaitsevat talon toisessa kerroksessa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Lallukan huoneisto tulee toimimaan jatkossa pääasiassa klubihuoneistona Pamaus Seuran jäsenien Viipurin käynneillä. Seuralla oli aiemmin klubihuoneisto Viipurissa talvisotaan asti ja se toimi suomalaisen liike-elämän edustajien jokapäiväisenä kokoontumispaikkana. Alkuperäinen klubihuoneisto paloi Viipurin takaisinvaltauksessa vuonna 1941.
Puheenjohtaja, talousneuvos Kalevi Luukkainen iloitsee klubihuoneistosta ja siitä, että Pamaus Seura voi olla jatkamassa Juho Lallukan työtä tukemalla taiteilijoiden työskentelyä residenssitiloissa Viipurissa. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus perustettiin Viipurissa vuonna 1891 ja toimii nyt Helsingissä. Sen jäseninä on 750 karjalaistaustaista miestä.
Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala Lallukan talossa selailemassa taiteilijaresidenssin vieraskirjaa. Jokainen taiteilija on jättänyt yhden teoksen huoneiston seinälle työskenneltyään siellä. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Seura jakaa avustuksia koulutukseen sekä karjalaisen kulttuurin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Pamaus osallistui Helsingissä sijaitsevan Lallukan taiteilijakodin saneerauksen avustamiseen ja Lappeenrannan taidemuseossa on seuran oma taidekokoelma.