Hyppää pääsisältöön
Jouni Hakkarainen
/ 31.03.2015

KOM-teatterin Sattumia typerryttää

Helsinkiläisen KOM-teatterin uusin näytelmä on absurdiudessaan mainio.

Sattumia perustuu 1900-luvun alkupuoliskolla eläneen Daniil Harmsin lyhyttarinoihin. Neuvostoliittolainen Harms tuli tunnetuksi erityisesti radikaaliudestaan ja absurdeista yhteiskuntakriittisistä tarinoistaan. Suomalaislavalle Harmsin hullunkurisuuden on ohjannut ja sovittanut Lauri Maijala.

Sattumia, Mies vai nainen
Nainen ja mies - vai mies ja nainen? Kuva: KOM-teatteri

Sattumia on nimensä veroinen näytelmä ja koostuu lyhyistä irrallisista paloista. Yleisön eteen marssitetaan kohtaus toisensa perään yksi tai useampi näyttelijä, joka tekee jotain hassua tai jolle sattuu jotakin arvaamatonta.

SAttumia, Kättä päivää
Kättä päivää. Kuva: KOM-teatteri

Yhdessä kohtauksessa ihmetellään arkisesti ääneen, ettei odotushuoneessa ole pistorasiaa, kun taas toisessa työnnetään kielellä omat etuhampaat ulos suusta. Lavan perällä digitaalinen laskuri ilmoittaa suurinpiirtein, milloin siirrytään kohtauksesta toiseen. Välillä tilanteen naurettavuus saattaa syntyä jopa ajatuksesta, että ”siinäkö se oli”.

Roolilistaus Sattumille on mittava. Näyttämöllä nähdään Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Eeva Soivio, Arttu Kapulainen, Niko Saarela ja Pekka Valkeejärvi. Näytelmän luonteen vuoksi koko ryhmä nähdään yleisön edessä vain harvoin yhtä aikaa ja jokaisella on lukuisia erilaisia rooleja. Elintärkeään osaan näytelmässä nousee myös puvustus. Erilaisia esiintymisasuja on valtava määrä, ja kulisseissa käy selvästi kova kuhina silloinkin, kun näyttömällä on hiljaisempaa.

Sattumia, Mitä ihmettä
Mitä ihmettä - yleinen kysymys! Kuva: KOM-teatteri

Sattumia, Arttu Kapulainen
Arttu Kapulainen naurattaa erityisen paljon. Kuva: KOM-teatteri

Sattumia on toteutukseltaan näytelmä, joka on varmasti vaatinut paljon ennakkosuunnittelua. Kohtausten moninaisuus ja vaihtuvat asusteet vaativat näyttelijöiltä paljon, ja vaivannäkö välittyy yleisölle korkeana laatuna. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavan nurkan takaa paljastuu, ja tästä syystä 1 h 45 min kestävä esitys on helppo katsoa haukottelematta – siis lukuun ottamatta kohtausta, jossa haukotusta yritetään tarkoituksella tartuttaa yleisöön.