Kirvun laulujuhlat Orimattilassa – karjalaista perinnettä ja nykyisyyttä

- Kirvussa oli vahva laulun tenho, sanoi Kirvun poika Pentti Tomminen, vuoden orimattilalainen tervetuliaissanoissaan.

Kirvun Lauluseuran juhlakuoro aloitti pääjuhlan komeasti Laulajain marssilla sunnuntaina. Tilaisuudessa juhlittiin 130-vuotiasta Kirvun Lauluseuraa, jonka perinteitä kuoro vaalii. Kantaviksi voimiksi kuoroon on saatu mukavasti viime vuosina myös kirvulaisten jälkipolvea.

Orimattilan juhlaa juonsi Rami Meling lainaamalla sattumuksia vanhoilta ajoilta. Hän oli pukeutunut Kirvun Vilkkaan urheiluasuun. Nyt juhlittiinkin samalla urheiluseuran 110-vuotista taivalta

Miesfanfaaria ja karjalaista naislaulua

Jymylinnan suuren salin täyteinen yleisö sai nauttia pääjuhlassa neljän kuoron lauluesityksistä. Akkasikko, karjalan kielellä naisjoukko, esitti mordavalaisia ja Paateneen kylän kappaleita. Ehi vaija, Vieraalla maalla, Kadomo moro ja Neido soivat lauluryhmän tyylin mukaisesti karjalaista ja suomalais-ugrilaista perinnettä noudattaen.

Mieskuorofanfaari Kirvulle kajahti paikallisen kuoron, Orimattilan Mieslaulajien esityksenä. Kuoron johtaja Paavo Kiiski oli säveltänyt ja sanoittanut sen kahta viikkoa aikaisemmin ja varta vasten tähän juhlaan. Toinen päivän aiheeseen kuuluva kappale oli Kirvu laulun kirvoittaa.

Toisena orimattilalaiskuorona esiintynyt Perinkonut vei yleisön Viipuriin laulamalla Kaj Chydeniuksen säveltämän ja Ilpo Tiihosen sanoittaman Viipurin tytön. Heiltä yleisö sai kuulla lisää odottamaansa viipurilaistunnelmaa: Muistatko Monrepos’n.

Likapyykki ja Pyykkipoika edusti laulujuhlien juuria. Se on Kirvun Inkilän kylän likkojen lauluryhmä ja he esittivät 1930-50 –luvun iskelmiä. Nyt kuultiin kauniin heleästi soivat Sataman valot, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ja Kynttilöiden syttyessä - Metrotyttöjen henkeen.

Kuorojen lisäksi kuultiin sisarusten Sini Kouvosen laulamana ja Ilmo Pärssisen säestämänä Tuutulauluja. Säveltäjä Jouko Linjama oli myös paikalla laulujuhlien osallistujana.

Liljan Loistoa

Väliin mahtui huomionosoituksia ja kahvitus. Tietysti, kun karjalaisissa laulujuhlissa oltiin - yhteislauluna kajautettiin Karjalan kunnailla ja Heili Karjalasta. Sen jälkeen tahditus muuttui uuteen tyyliin karjalaisia lauluja muokanneen Liljan Loiston vauhdikkaaseen menoon.

Reggaekulttuurista voimaansa ammentava soittaja- ja soundimieskollektiivi esitti tällä tyylilajilla tuttuja kappaleita ja Karjalan kunnailla sai erilaisen sykkeen. Salillinen yleisöä ikään katsomatta oli pian menossa mukana ja kädet hakkasivat yhteen musiikin reippaassa tahdissa.

Säkkijärven polkka innoitti vielä spontaaniin tanssiinkin. Lopussa esitetty Evakkolaulu sai evakkokansan tunteet pintaan ja silmänurkat kostumaan.

Liljan Loisto on julkaissut Takaisin Karjalan maille –levyn. Laulujuhla oli heille rohkaiseva kokemus. He myönsivät, että oli jännittävää tulla esiintymään normaalia yleisöään varttuneemmalle väelle. Vastaanotto oli niin hyvä, että he toivovat pääsevänsä muulloinkin karjalaisten juhliin keikkailemaan.

Yhteistyötä ja yhdessä tekemistä

Kirvun lauluseura perustettiin vuonna 1881 ja se järjesti kansalliset laulujuhlat Inkilän kylässä vuonna 1898, jossa oli juhlimassa tuhatpäinen yleisö ja 53 kuoroa. Vuosina 1901, 1906 ja 1911 pidettiin omia laulujuhlia.

Laulujuhlien järjestämiseen tuli sysäys juhlatoimikunnan puheenjohtaja Hannele Sallisen mukaan Inkilän kylän pojilta. Heillä oli pitkään haaveena järjestää juhlat ja he olivat ajatelleet toteuttaa ne alkuperäisessä kylässä. Ajatuksesta luovuttiin kuitenkin byrokratian takia.

Sopivaa paikkaa ryhdyttiin etsimään ja sellainen löytyi runsaan kirvulaisasutuksen Orimattilasta. Heitä asutettiin pääasiassa Lahden seudulle.

Karjalan Liiton teemana on ollut tänä vuonna Karjalaiset yhdessä. Laulujuhlan toimikunnan puheenjohtajan Hannele Sallisen mukaan se toteutui laulujuhlan toteutuksessa ihailtavasti. Mukana olivat mm. Kirvun Lauluseuran lisäksi Kirvun Vilkas, Kirvu Pitäjäseura, Orimattilan Jymyn naiset, Orimattilan Karjalaiset ja Tietävälän nuorisoseura sekä monia talkoolaisia.

Sallinen kiitteli yhteistyötä Orimattilan seurakunnan kanssa. Lauantaina Cantores Minores lauloi kirkossa osana laulujuhlien ohjelmaa. Sunnuntain juhlamessun jälkeen seurakuntatalolla oli esillä Kirvun kirkon esineistöä, jota oli tilaisuus katsella kirkkokahvien yhteydessä.

Lauantai-illassa Cantores Minoreksen konsertin lisäksi oli ohjelmassa tanssit Jymylinnassa. Tanssittajina oli Eki Jantunen ja Mutkattomat. Jantunen palkittiin Kirvun kukolla karjalaisen musiikin viemisestä nuoremmalle polvelle. Rymäkkä kansanmusiikkiyhtye oli toisena yhtyeenä ja olipa siinäkin Kirvun Inkilän oma poika, hanuristi Arttu Kunnasto.

Kirvun Laulujuhlat oli vahva ja perinteitä kunnioittava, mutta samalla myös tähän aikaan kiinnittyvä juhla. Se oli sopivasti karjalaisessa hengessä toteutettu – ja siinä yhdistyivät taas kerran karjalaiset piirteet: iloa ja vakavuutta, tanssia ja laulua, menoa ja meininkiä yhdessä kokien ja yhteen kokoontumalla.

Näytä suurempi kartta
Kirvu (ruots. Kirvus) on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen kunta, jonka kirkonkylän nimi on venäjäksi nykyään erisnimeä tarkoittava adjektiiviattribuuri Svobodnoje (Svobodnoje selo, Vapaa kylä). Kirvu sijaitsee Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovutetulla alueella. Kirvun pinta-ala oli 650,9 km² ja asukasluku 8 721 (1939). Lähde: Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirvu