Laatokan lauluja sai kantaesityksen 14. ja 15. syyskuuta Nurmijärvellä Klaukkalassa.
Kantaesityksessä oli mukana kaikkiaan noin 70 esittäjää: solistit Ilkka Hämäläinen, Eeva-Maija Weselius, Niina Moijanen, Jarmo Ojala ja Mikko Sateila sekä Nurmijärven Musikantit ry, Viipurin Lauluveikot, Nurmijärven Musiikkiopiston tyttökuoro Laulujoutsenet.
Yksityiskohta Toivo Jaatisen oopperan kuvamaailmasta. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Laatokan lauluja –oopperan on säveltänyt ja orkestroinut Urpo Rauhala. Teos pohjautuu kuvanveistäjä Toivo Jaatisen lauluihin, jotka ovat syntyneet Sortavalassa sijainneen kotikylä Melloisten elämästä ja menneisyydestä. Oopperan libreton ja viimeistellyt sanoitukset on tehnyt Esko Jaatinen.
Esitystilaan Toivo Jaatinen on luonut kuvaston, joka ilmentää kuvin oopperan sisältöä.
Viipurin Lauluveikot valmistautuvat kuoro-osuuteensa. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Säveltäjä Urpo Rauhala kertoo, että lauluissa on käytetty vapaata assosiaatiota runolaulun tapaan.
- Näkökulmana on ikuisuus ja kaipuu tuonpuoleiseen.
Ahaa-elämys oopperan synnyttämiseen sai alkunsa 80-luvulla, jolloin Rauhala sai äänitteitä Toivo Jaatisen laulamista lauluista.
Syvältä nousevien laulujen muokkaaminen ja säveltäminen oopperaksi on ollut haastellista, ja Rauhala toteaakin, että synteesi on ollut ratkaisu eli alkuperäiseen on lisätty uusia elementtejä.
Toivo Jaatinen, Heikki Laitinen ja Esko Jaatinen väliajalla. Kuva:cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Torvirumpu soi Toivo Jaatisen taikomana väliajalla. Emeritusprofessori
Heikki Laitinen kertoi olevansa Jaatisen kehittämän torvirummun harras ihailija. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Oopperan henkinen jalusta on ikuisuus, jossa karjalaisuus ja siihen kytkeytyvä kotiseutukaipuu ovat taustalla. Tuonpuolisuutta symboloi riikinlintu, joka istuu monessa käspaikassa ja liinasessa. – Riikinlintu symboloi myös Karjalan paikkaa idän ja lännen välissä, Rauhala tietää.
Kokonaisuutena Laatokan lauluja on hyvin rakennettu ja näyttämö tukee sisältöä. Valkoinen vaatetus ja koruttomat liikkeet jättävät tilan musiikille, jossa aidosti monta ulottuvuutta.
Urpo Rauhala valmiina orkesterin kanssa toisen näytöksen värileikkiin. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Ensimmäisissä lauluissa ei ole sanoja, ainoastaan suruja ja kaihoa. Mieleen jääviä lauluja ovat toisen näytöksen Hauen laulun orkesteristartti, joka seurasi ensimmäisen näytöksen lauluosuuksia. Orkesteriosuus on kuin kansanlaulurapsodiaa valon sanantuojana tummiin sävyihin. Morsiamen lähtölaulu jää mieleen myös klassisesti soivana orkesteriosuutena, jossa on rento tempo.
Ennakko-odotus kansanomaisesta ja karjalaisesta oopperasta on väärä, sillä Urpo Rauhala, Toivo Jaatinen ja Esko Jaatinen ovat rakentaneet teoskokonaisuuden, joka koskettelee ihmisen kaipuuta ja hänen sisintään. Kun vielä kansanlaulumaisista teksteistä on sävelletty lauluja, joiden esittämiseen vaaditaan oopperalaulajan taito, kuulijan penkillä on kiinnostavaa istua.
Ooopperan miesvoimaa: vasemmalla Ilkka Hämäläinen ja Arto Ojala. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Urpo Rauhalan sävelteos on uniikki ooppera, jota en osaa verrata mihinkään ennen kuulemaani. Rauhala on löytänyt tien, jossa moderni, syvältä nouseva sävel hengittää ja soi musiikkiperintöön nojaavan orkesterisävellysten kanssa.
Eeva-Maija Weselius. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, amusa.fi
Niina Moijanen. Kuva: cc-by-sa Anja Kuoppa, Amusa.fi
Info
Laatokan laulujen työryhmä: kuvat Toivo Jaatinen, sanat Esko Jaatinen, musiikki Urpo Rauhala
Oopperan toteuttamista on tukenut Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto
Teoksen ohjasi Reetta Aarre-Ahtio ja valaistussuunnittelija oli Risto Linnapuomi.
