Huhtikuun 27. ilmestyvä Tanssilavojen Suomi -tietokirja esittelee ja taustoittaa kattavasti suomalaista tanssilavaelämää ja vangitsee menneiden suvien ainutlaatuisen tunnelman yksiin kansiin.
Ensimmäiset tanssilavat rakennettiin Suomessa jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, usein samoille paikoille, joille nuoret olivat jo kauan kokoontuneet tapaamaan toisiaan, pitämään hauskaa ja tanssimaan. Aina 1960-luvulle saakka tanssilavat olivat nuorille elokuvateattereiden ohella lähes ainoita mahdollisuuksia tavata se tuleva elämänkumppani muutoin kuin työn merkeissä.
Uutuuskirja lähtee noista silta- ja nurkkatanssien vuosikymmenistä, ja päätyy suurten viihdekeskusten ja eläkeikäisten tanssiristeilyjen myötä nykyaikaan.
Esitellyiksi tulevat niin itse tanssipaikat, niillä soitettu musiikki, eri tanssityylit kuin itse tanssin harrastajatkin: esimerkiksi 1950-luku Olavi Virtoineen ja lavanrakennusbuumeineen, 1960-luvun tango- ja rautalankakansan yhteentörmäys, 1970-luvun humppavillitys, 1980-luku ja haitarijatsin paluu ja 1990-luvun tangokuninkaalliset.
Haminalaisen kirjailija ja lavatanssiharrastaja Martti Linna (s.1966) kiersi kirjaa varten kesällä 2019 ahkerasti tanssipaikkoja ympäri Suomea, tallentaen kuvin, sanoin ja tietenkin tanssien niiden historiaa ja nykyisyyttä. Kirjan julkaisee Karisto.
