Helena Juntusen konsertti lupasi otsikkonsa mukaisesti laulua laidasta laitaan Taidekeskus Salmelassa sunnuntaina 5. heinäkuuta Mäntyharjulla. Kotimaisilla ja kansainvälisillä oopperalavoilla esiintyvältä taiteilijalta osasi odottaa paljon, mutta esiintyminen ohitti reilusti odotukset. Monipuolisuus, jolla Juntunen otti haltuun eri musiikkigenret, ihastutti. Sen päälle tulivat vielä omat huumorilla maustetut juonnot. Yleisö sai koko laidallisen.
Janne Hovi (vas. piano), Helena Juntunen, Hannu Rantanen (kontrabasso) ja Maija Linkola (viulu). Juntusen puvun on tehnyt anoppinsa, joka on entinen Savonlinnan puvustaja ja jolle laulettiin yhteisesti syntymäpäivälaulu. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Konsertti alkoi Rusalkan aarialla kuulle Antonin Dvořákin oopperasta Rusalka. Jo heti tulivat esiin Helena Juntusen vahvuudet, hyvä äänenkäyttö ja erinomainen artikulaatio. Hetken kuvitteli jopa ymmärtävänsä tšekin kieltä aarian aikana.
Helena Juntusta säestivät Janne Hovi pianossa, Hannu Rantanen kontrabassossa ja Maija Linkola viulussa. Kokoonpanolla ei ollut kuulemma muuta nimeä kuin Janne, Hellu, Hannu ja Maija. Konsertin ensimmäinen osa oli koottu klassisesta musiikista ja jälkimmäinen muista musiikinlajeista kuten musikaalit, elokuvamusiikki ja jazz. Konsertin hyvänä puolena Juntunen piti vapautta valita juuri sitä musiikkia kuin haluaa verrattuna oopperaan, jossa on mentävä käsikirjoituksen mukaan.
Puccinilta kuultiin Rusalkan jälkeen aaria O mio babbino caro oopperasta Gianni Schicchi. Sitä seurasi toinen Puccini eli Mimin aariaa Bohéme-oopperasta. Jotta saatiin oikea tunnelma rakkausaarialle, Helena Juntunen pyysi yleisöstä miestä Rodolfoksi, jolle laulaa. Erittäin onnistuneen ensi-esityksen ooppera-aariassa suoritti Olli-Pekka Kulmala Tampereelta. Näyttämötyötä ammattinsa ytimenä pitävä Juntunen antoi Kulmalalle selkeät ohjeet esitykseen, oli pidettävä katse koko ajan hänessä.
Helena Juntunen ja Olli-Pekka Kulmala yleisöstä Mimin aariassa. Taustalla Hannu Rantanen soittamassa kontrabassoa ja Maija Linkola viulua. Kuva: cc-by sa Amusa.fi
Esityksen orkesteri pääsi oikeuksiinsa Vivaldin viulukonsertossa osassa Kesä, jossa Janne Hovin raikas piano ja Maija Linkolan viulu saivat aikaan teoksen ukkosmyrskytunnelman.
Geminiano Giacomellin kirjoimasta ja Vivaldin oopperan aariaa Sposa son disprezzata, pohjusti Juntusen lukema kappale kirjastaan Joskus liikaa, aina liian vähän. Entinen poliitikko ja oopperavaikuttaja Matti Ahde, joka sairastaessaan syöpää, soitti syksyllä 2020 ja pyysi laulamaan hautajaisiinsa. Kalenterissa oli tilaa vasta kevätpuolella ja Ahde lupasi sinnitellä. Aarian Juntunen esitti Ahteen hautajaisissa tammikuussa 2021.
Leo Delibesin Lakmen Kukkaisduetossa toista osapuolta esitti luovana toteutuksena viulu ja sen jälkeen tuli siirtymä toisiin musiikinlajeihin. Andrea Morriconen Cinema Paradiso ja Gerschwinin Summertime antoivat jo kosketuksen Juntusen laajuuteen eri genreissä.
Helena Juntunen ja Tuomas Hoikkala tanssimassa polkkaa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
My Fair Ladyn I could have danced all night ja Monthy Pytonin elokuvasta Spamelot Diivan itkuvirsi osoittivat kuinka Helena Juntunen pystyi siirtymään tyylillisesti ja äänenkäytöllisesti oopperamaisesta laulutavasta laulujen tyypillisempään ilmaisuun.
Laulajille tärkeästä äänenkäytöstä ja sen fyysisyydestä Juntunen antoi yleisölle mainion ja havainnollisen oppitunnin, jossa lähdettiin Whitney Houstonin hiljaisen äänen esitystavasta ja päädyttiin Kate Bushin, Johanna Kurkelan kautta Björkiin.
Orkesterin omassa osuudessa oli kaksi argentiinalaisen tangon 1950-luvulla uudistaneen Astor Piazzollan kappaletta, Primavera portena ja Oblivion. Konsertin loppuosassa siirryttiin jazziin ja mm. klassikot Lullaby of Birdland ja Stormy Weather vakuuttivat aidolla tulkinnalla.
Loppuhuipentumana Helena Juntunen lähti näyttämöltä ja sai Salmelan toiminnanjohtajan, konsuli Tuomas Hoikkalan mukaan villiin polkkaan.
Helena Juntusen lämmin humoristisuus ja henkilökohtainen ote yhdistettynä oopperan ammattilaisen monipuolisuuteen sai Salmelan runsaslukuisan yleisön vilpittömän suosion. Sen sinetöi lopun ylimääräisen herkkä esitys Aleksi Kiven sanoittamasta laulusta Makeasti oravainen.
Marja Jähi-Salo
