Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 08.05.2025

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely tuo Ateneumiin Wienin sykkeen

Syyskuun lopussa avautuva näyttely kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien, kuten Gustav Klimtin ja Koloman Moserin kanssa. Klimtin johdolla perustettua, taidetta uudistanutta sesessio-liikettä yhdisti kiinnostus uuden identiteetin kehittämiseen ja moderniin elämäntapaan sekä suuriin julkisiin taideteoksiin. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua, kuten arjen esineitä, koruja ja muotia. Näyttely on esillä Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026.

 

Kuvassa on ruskehtavan vaaleassa kuvassa vasemmalla kolme valkoista alastonta, ruskeatukkaista naista ja keskellä on ruskea apina. Oikealla on nainen apinan olkapäällä ja sitä katselee isovatsainen mies, jossa on siniset shortsit.

Gustav Klimt: Beethoven-friisi: Vihamieliset voimat - paneeli 1, etuseinä, (1901/1902), Belvedere, Wien. Pysyvästi lainassa Secession-rakennuksessa Wienissä. Kuva: Belvedere, Wien. Näyttelyssä on seinämaalauksista esillä kopiot. Kuva: Kansallisgalleria

 

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoillisina pidetyistä taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessio, joka perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla.  

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo taiteilijoista, joiden kanssa Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä, ja joiden näyttelyihin hän osallistui. Wien oli 1900-luvun alussa uusien ajatusten, tyylien ja kansainvälisten vaikutteiden sykkivä keskus, joka houkutteli eri alojen taiteilijoita ympäri Eurooppaa. Heidän pyrkimyksensä taiteen ja taide-elämän uudistamiseen nousevat esiin näyttelyssä, joka sisältää sekä modernia taidetta että muotoilua.  
 
Laajaa liikettä yhdisti uuden identiteetin kehittäminen ja pyrkimys pelkistämiseen

Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Heitä yhdisti uuden identiteetin ja elämäntavan kehittäminen sekä kiinnostus julkisiin suuriin taideteoksiin ja kauneuden kuvaamiseen. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia sekä pyrkimys asioiden tyylittelyyn tai pelkistämiseen.
 
Akseli Gallen-Kallela keskittyi suomalaisiin aiheisiin, mutta kehitti ilmaisuaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien kanssa. Yksi heistä oli Koloman Moser, joka jakoi Gallen-Kallelan kiinnostuksen kokonaistaideteokseen (Gesamtkunstwerk) ja ajatuksen eri taiteenlajien tasa-arvosta. Gallen-Kallela työskenteli Keski-Euroopassa vuosina 1895–1908, ja osallistui secessio-ryhmittymien näyttelyihin useissa kaupungeissa Saksassa sekä kahdesti Wienissä vuosina 1901 ja 1904.

 

Kuvassa on järvimaisema ja sen päällä on vasemmassa reunassa tummapuikuinen nainen sivuttain seisomassa.  Takana näkyy mäellä koivun oksia. Oikealla seisoo mies vaaleassa pellavapaidassa oksimassa. Vieressä oikeassa reunassa on kaksi tyttöä katsomassa ylöspäin. Taustalla on alhaalla vihreä niemi.

Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903), Sigrid Juséliuksen säätiö, talletus, Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

 

Myös naiset toimivat taiteilijoina ja suunnittelijoina
 
Naiset eivät päässeet sesessio-ryhmän virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä. Naisten rooli taiteilijoina ja suunnittelijoina korostui etenkin vuosina 1903–1932 toimineessa Wiener Werkstätte -taide- ja käsityöyhdistyksessä, joka yhdisti taiteen ja arjen esineet laadukkaaksi kokonaissuunnitteluksi. Wiener Werkstätte saa Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttelyssä oman osionsa.

Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia, kuten muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani.  

Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser, Edvard Munch sekä Egon Schiele.

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely toteutetaan yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen ja asiantuntijana hankkeessa on toiminut FT Arnika Groenewald-Schmidt (Belvederen taidemuseo). Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
 
Gallen-Kallela, Klimt & Wien Ateneumissa 26.9.2025–1.2.2026

https://ateneum.fi/