Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 16.09.2019

Sinebrychoffin taidemuseossa aukeaa näyttely Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret

Näyttely Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret esittelee saksalaisen renessanssimestari Lucas Cranach vanhemman (1472–1553) teoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Näyttelyssä on esillä 28 teosta, maalauksia ja grafiikkaa, eurooppalaisten museoiden kokoelmista.

 

 

Kuvassa on Venuksen ja Amorin kasvoja ja Amor katsoo Venusta ylöspäin.  Taustalla on vihreätä pensasta, jossa on valkoisia kukkia.

Lucas Cranach vanhempi, d. ä., the Elder (Kronach 1472–1553 Weimar). Venus ja Amor hunajavarkaissa. Kuva: Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina

 

Suomen ainoat Lucas Cranach vanhemman maalaukset ovat Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Nämä teokset, Nuoren naisen muotokuva (1525) ja Lucretia (1530), ovat näyttelyn lähtökohtina. Ne edustavat taiteilijan tuotannossa suosittuja aiheita, naismuotokuvia ja alastomia kaunottaria kuvattuna omaperäisellä, tunnistettavalla tyylillä.

Cranachin arvoitukselliset ja kiehtovat naismuotokuvat ovat puhutelleet taiteilijoita kautta aikojen. Tunnetuimpia lienevät Picasson tulkinnat, joista näyttelyssä on esillä muutama esimerkki grafiikan puolelta. Tämän päivän näkökulman Lucas Cranachin teoksissa kuvattuihin upeisiin koruihin tuovat saksalaisten korutaiteilijoiden näyttävät teokset.

Näyttelyn julkaisu:

Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret, Renaissance Beauties

Julkaisun toimitus: Kirsi Eskelinen, Claudia de Brün

Artikkelit: Kirsi Eskelinen, Elke Anna Werner, Hanne Kolind Poulsen, Claudia de Brün, Ari Tanhuanpää, Annamari Vänskä

Julkaisun artikkeleissa asiantuntijat kirjoittavat Cranachin naismuotokuvista ja alastomista kaunottarista peilaten niitä oman aikansa ja Italian renessanssin kauneusihanteisiin. Dr. Hanne Kolind Poulsenin artikkeli ”Cranachin kaunottaret – ihannekuvia vai todellisia henkilöitä?” käsittelee tutkimuksessa yhä avointa kysymystä siitä, missä määrin muotokuvat oikeasti esittävät todellisia henkilöitä.

Dr. Elke Anna Wernerin artikkeli ”Cranachin alastonkuvat – Aistillisuus ja moraalinen kehoitus” esittelee Cranachin alastonaiheiden lähtökohtia ja kehitystä. Varhaisimmat Cranachin alastonaiheet olivat nimenomaan grafiikanlehtiä. Professori Annamari Vänskä tarkastelee Cranachin kaunottaria nykykulttuurin ja muodintutkijan silmin artikkelissaan ”Lucas Cranach Oy: Muodikkaita kuvia liukuhihnalta”. Amanuenssi Claudia de Brün ja konservaattori, FT Ari Tanhuanpää puolestaan kirjoittavat Sinebrychoffin taidemuseon teoksista.