Gallen-Kallelan Museon kevätnäyttely tarjoaa herkkää ja pientä sekä rakkaudella tehtyä taidetta. Akseli Gallen-Kallelan grafiikka kutsuu pysähtymään taiteen äärelle ja tutkimaan yksityiskohtia läheltä.
Akseli Gallen-Kallela, Bil-Bol, 1907. Kivipiirros, litografia. Gallen-Kallelan Museo. Kuva: GKM / Jukka Paavola
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli suomalaisen modernin grafiikan ja käyttögrafiikan edelläkävijä. Näyttelyssä tutustutaan taiteilijan monipuoliseen tuotantoon ja rooliin graafisen ilmaisun kehittäjänä.
Gallen-Kallela teki uransa aikana toistasataa graafista työtä: exlibriksiä, muotokuvia, maisemia, Kalevala-aiheita sekä julisteita, pääosin vuosina 1895–1915.
Taidemaailman suuntauksia tarkoin seurannut Gallen-Kallela oppi etsauksen perusteet Berliinissä vuonna 1895 ja perehtyi myöhemmin itsenäisesti puupiirrostekniikkaan Kalelassa. Erilaisista tekniikoista kiinnostunut taiteilija siirtyi pian litografiatekniikan ja julistetaiteen pariin, kehitti taidegrafiikan tekniikoita ja jakoi osaamistaan oppilailleen, kuten Hugo Simbergille (1873–1917) ja Eric O. W. Ehrströmille (1881–1934).
Gallen-Kallela oli toivonut saavansa tarpeellisia lisätuloja ”pienoistaiteen aarteilla”, mutta kotimaassa aikalaisyleisö vieroksui pelkistettyjä teoksia. Vaikka grafiikka ei odotuksista huolimatta osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi, sen parissa työskentely toi taiteilijalle suurta iloa: "Jos minulla olisi mitään toivoa siitä, että voisin jotakin ansaita puupiirroksillani, valitsisin mieluummin työskentelyn niiden parissa, sillä niitä teen todella con amore.".
Akseli Gallen-Kallela, Talvihämärä, 1897. Etsaus. Gallen-Kallelan Museo. GKM / Jukka Paavola CC BY 4.0
Taiteilijan mustavalkoiseen ilmaisuun painottuva grafiikka sai ansaittua huomiota kansainvälisesti muun muassa saksalaisen Die Brücke -ryhmän keskuudessa. Gallen-Kallela kutsuttiin ryhmän jäseneksi vuonna 1907 ja hän osallistui useisiin ryhmän näyttelyihin. Myös näyttelyssä esillä oleva ikoninen Bil-Bol (1907) tunnetaan ympäri maailmaa suomalaisen julistetaiteen klassikkoteoksena.
Näyttelyn erikoisuus on harvoin nähty kädellinen versio Gallen-Kallelan teoksesta Kalman kukka (1895), jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena puupiirroksena.
Kokonaisuus on kuratoitu taidehistorioitsija FM Elias Djupsjön ja Gallen-Kallelan Museon yhteistyönä. Teemoja syventävät grafiikan teoksiin liittyvät luonnokset ja maalaukset. Pääosa näyttelyn teoksista on museon omista kokoelmista. Kokonaisuutta rikastuttavat lainat Kansallisgalleriasta sekä yksityisistä kokoelmista.
Lehdistön edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin Gallen-Kallelan Museoon perjantaina 13.2.2026 klo 18–20. Näyttelyn tervetulotoivotus ja puheet: Museonjohtaja Tuija Wahlroos, Suomen taidegraafikot ry:n puheenjohtaja Iina Heiskanen sekä taidehistorioitsija Elias Djupsjö.
