Pentti Linkolan maisemallisia jalanjälkiä Suur-Hämeen seuduilla seuraava näyttely korostaa luonnonsuojelutyön merkitystä ajassa, jossa elämme keskellä ilmastonmuutosta, luontokatoa ja metsäkeskustelua. Näyttely on kunnianosoitus suomalaiselle metsälle – sen kauneudelle, kulttuuriperinnölle ja vuosikymmenten aikana tehdylle luonnonsuojelutyölle.
Metsälehmusaarnio. Luopioinen, 2023. Kuva: Taneli Eskola
Yhteistyössä valokuvaaja ja kuraattori Taneli Eskolan sekä Luonnonperintösäätiön kanssa toteutettu näyttely avaa näkymiä Suur-Hämeen vanhoihin metsiin ja uhanalaisiin elinympäristöihin, jotka olivat ekofilosofi ja kalastaja Pentti Linkolalle (1932–2020) merkityksellisiä maisemia ja retkikohteita.
Luonnonsuojelun puolesta kantaa ottavista puheista ja kirjoituksista tunnettu Linkola perusti Luonnonperintösäätiön vuonna 1995. Hän johti sen toimintaa 25 vuotta, aina kuolemaansa asti. Säätiö on suojellut yhteispinta-alaltaan yli 6 000 hehtaaria suomalaista luontoa. Nämä suojellut alueet ovat Linkolan perintö, hänen jälkeensä jättämiä jalanjälkiä tässä maailmassa.
Eskola on kuratoinut vuoropuhelun Linkolan tekstien, uusien maisemavalokuviensa sekä Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Eero Järnefeltin (1863–1937), Pekka Halosen (1865–1933) ja Fanny Churbergin (1845–1892) teosten välille. Yhdistävänä tekijänä on luonnontunteen ja paikkakokemusten tarkastelu sekä ajatukset metsien ja puiden pyhyydestä eri aikoina.
Sudenmaito, 2024. Kuva: Taneli Eskola
Taneli Eskolan maisemavalokuvat ovat nykytaidetta, mutta niissä on piirteitä yli satavuotiaista maisemamaalauksista. Yhtäläisyyksiä korostavat töiden vedostus, kehystys ja värisävyjen tulkinta. Valokuvat ajoittuvat 1970-luvun alkupuolelta vuoteen 2025. Luonnonperintösäätiön suojelemien metsien kuvat on otettu kolmen viime vuoden aikana, osin yhdessä tietokirjailija Anneli Jussilan kanssa tehdyillä retkillä.
Näyttelyn tekstien taustalla on Anneli Jussilan kirja Alkumetsä, Pentti Linkolan sydänmailla. Se on Luonnonperintösäätiön 30-vuotisjuhlateos, joka tarkastelee metsiä kulttuuriekologisesti ja syventää samalla ymmärrystä Linkolan luontosuhteesta.
Ympäristöfilosofi oli enemmän kuin huolissaan ihmiskunnalle elintärkeän luonnonperinnön katoamisesta. Myös Akseli Gallen-Kallela oli vuosikymmeniä aiemmin samoilla linjoilla: “Suomen kansa ennen eli tämäntapaisissa herkissä suhteissa metsän puihin. Mutta viimeisten kuuden-, seitsemänkymmenen vuoden kuluessa on kansamme sielunelämästä tämä luonnonrunous melkein tyystin hävinnyt – kiitos tukkiyhtiöitten herättämän rahanhimon.”
Alkumetsä, Pentti Linkolan jalanjäljillä 13.9.2025–1.2.2026
Gallen-Kallelan Museo, Gallen-Kallelan tie 27, Espoo
