Kaakon Kamarimusiikin viimeisenä päivänä 4.7. nautittiin Musiikkimatkalla -teemasta sydämeen käyvästi Waltteri Torikan iltakonsertissa Virolahden 260 vuotta täyttävässä kirkossa. Iltapäiväkonsertissa Klamilan kyläkirkossa oltiin ajattomasti aikamatkalla Bachista Beethoveniin, suurten säveltäjien siivillä.
Waltteri Torikka. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Waltteri Torikka valloitti konsertillaan ja sen otsikkona ei ollut turhaan Matkalla sydämeen. Konsertin ensimmäisessä osassa matkattiin vielä käymättömään maahan, Englantiin ja säveltäjä Ralph Vaughan Williamsin teokseen. Samalla tutustuttiin maan musiikilliseen kerrontaan.
Williams teki useita sävellyksiä runoihin ja mm. yhdeksän sinfoniaa muiden musiikin lajien lisäksi. Songs of Travel kertoi kulaurista ja hänen haaveistaan, etupäässä toteutumattomista. Koska kyseessä oli runokertomus, tärkeään osaan tuli artikulaatio, johon Torikka oli panostanut.
101-vuotias Marjatta Suur-Uski oli pitkään toivonut pääsevänsä Waltteri Torikan konserttiin ja nyt toive toteutui. Kuva: cc-by-sa amusa.fi
Koko konsertin aikana tuli esiin Torikan ilmeikkyys ja oopperalaulajan esiintymisote. Tämä korostui konsertin toisessa osassa, joka koostui Oskar Merikannon tutuissa lauluissa. Ohjelmassa oli Metsäkyyhkyset, Suvi-illan vieno tuuli, Oi muistatko vielä sen virren, Balladi ja Merellä. Viimeksi mainititussa Waltteri Torikka ja Marko Hilpo pääsivät suorastaan valloilleen ja täyttivät kirkon meren pauhulla. Kevennystä pauhuun toi Hilpon sopivalla kepeydellä soittama Kesäillan valssi.
Kolmannen osan konsertista muodosti siirtymä Suomesta Italiaan yllätysohjelmalla. Eino Leinon runon Nocturne edusti varman koskettavasti suomalaisuutta ja sitä väritti Hilpon improvisaatioon vivahtava säestys. Kun liikuttiin kohti Italiaa, Torikan komea baritoni räväytti Satumaa-tangon ja kaipuun sinne jonnekin. Italiaan päädyttiin yllättäen Love Story elokuvan Puhu hiljaa rakkaudesta -kappaleella, aluksi italian kielellä ja sitten suomeksi. Virkistävä kielellinen oivallus ja valinta!
Lopullinen sydänten sulatus tuli ylimääräisellä, You raise me up/Kuin taivaisiin. Siitä jäi sykähdyttävä kohotus mukaan otettavaksi festivaalin päätteeksi.
Felix-Mendelsohn-Barholdy, Jousikvartetto N:o 2 a-molli. Soittamassa Petteri Iivonen (vas. viulu), Ville Koponen (viulu), Eriikka Nylund (alttoviulu) ja Tuomas Ylinen (sello). Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Euroopan suuret mestarit Johan Sebastian Bach, Felix Mendelssohn-Bartholdy ja Ludvig van Beethoven kestävät aikaa ja ovat aina vain pysyvästi ajattomia. Musiikkimatkaa ajatellen kaikkien mainittujen sävellykset ovat levinneet ympäri maailmaa orkestereiden ohjelmistoihin.
Klamilan kyläkirkon iltapäiväkonsertissa kuljettiin barokista lähelle romantiikan aikaa. Aloituksessa oli mielenkiintoisesti Bachin sävellyksiä soolopianolle ja sovitukset olivat tehneet myöhempien aikojen säveltäjät, Saint-Saêns, Busoni ja Hess. Urut lienevät yksi tyypillisimmistä soittimista, joilla kuulee soitettavan mm. Jesu meine Freude -kappaleen. Nyt kuultiin Tuomas Turriagon tulkitsemana pianoversiona M. Hessin sovitus (Jesu, Joy of Man's Desiring). Kappale tuntui erittäin raikkaalta tuulahdukselta ja ei menettänyt syvällisyyttään.
Bachilta oli konsertissa pianolle myös aitoa barokkia, Englantilainen sarja no 2 soolopianolle. Mendelssohnin nuoruuden teos Jousikvartetto N:o 2 g-molli viittaa romantiikan aikaan ja oli täynnä tunnetta ja voimaa. Säveltäjää pidetään Mozartin ohella merkittävänä lapsinerona.
Vile Koponen on soittanut Kaakon Kamarimusiikissa monena vuonna. Hyvät kappaleet ja kaverit ovat innostaneet tulemaan uudelleen. Vieressä Siru Ahopelto on iloisena hyvin sujuneesta festivaalista. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Beethoven on aina Beethoven niin kuin nytkin. Iloa, valoa ja keveyttä saatiin iltapäivään pianotriolla "Arkkiherttua" . Tunnelman loihtivat Jukka Merjanen viululla, Tuomas Ylinen sellolla ja Tuomas Turriago pianolla.
Kaakon Kamarimusiikki tarjosi neljän päivän aikana todella laadukkaan, kompaktin kokonaisuuden kamarimusiikin helmiä poimittavaksi. Elämyksiä täydensivät vierailut kyliin, Pyterlahteen, Pyhältöön ja Pitkäkoskelle. Kolmivuotinen hanke Kamarimusiikkia kyliin päättyi nyt ja toiminnanjohtaja Siru Ahopelto kertoi vastaanoton olleen kylissä innostunutta, kun saatiin omaa kylää esiin. Samalla oli löytynyt uusia, mielenkiintoisia paikkoja yleisölle ja näyttöjä kylien elinvoimasta.
Taiteellinen johtaja Jukka Merjanen oli tyytyväinen juuri päättyneeseen festivaaliin.Erityisen maininnan sai tämän vuoden erikoisuutena ja yhtenä kohokohtana Henrik Sandàsin bandoneonin osuus argentiinalaisten tangojen konsertissa yhdessä Kaakon Kamarimusiikin tangoyhteen kanssa.
Kaakon Kamarimusiikki toi jälleen maamme huippumuusikoita kaakonkulmalle ja yleisö tuntui nauttivan täysipainoisista esityksistä. Tästä on hyvä jatkaa.
Marja Jähi-Salo
