Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 24.04.2023

Vuoden Korunkataja 2023 on KirkkoHarri, Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen

Suomen Kultaseppien Liitto sekä Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ry on vuodesta 2001 nimennyt vuoden 2023 korunkantajan. Vuoden korunkantajaksi nimetään julkisuuden henkilö, joka omalla korukäytöllään inspiroi muita käyttämään koruja ja tuomaan esille korujen kertomat viestit ja tarinat luovalla ja ennakkoluulottomalla tavalla niin arjessa kuin juhlissakin.

 

Kuvassa on Harri Henttinen kylkiasennossa vihreässä takissa ja hänellä on korut kaulassaan ja kalvosimissa.

Harri ja Matteus III. Kuva: Maija-Liisa ja Harri Henttisen kuva-arkistoa

 

Tämän Vuoden Korunkantajaksi on valittu Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen, joka myös tunnetaan KirkkoHarrina. KirkkoHarri on julkisuudessa tunnettu omasta värikkäästä ja ekspressiivisestä sukupuolia rikkovasta ja sukupuolen moninaisuutta korostavasta pukeutumistyylistään. Tässä myös korut saavat näkyvästi tilaa ja se innostaa hienolla tavalla myös miehiä rohkeasti käyttämään koruja pirteänä lisänä meidän muuten melko konservatiivisessa miesten pukeutumismallissa.

Ulkoisen värikkään fasadin takana löytyy kuitenkin lämmin ihminen ja teologi. Tittelin antajille on erityisen mielekästä, että se täällä kertaa annetaan juuri kirkon henkilölle. Kirkko on perinteisesti ollut kultasepänalan tuotteiden suuri käyttäjä ja tilaaja. Sakramenttien toimituksissa käytetään yhä edelleen arvokasta kultaseppien valmistamaa esineistöä, jotka ovat kristinuskon symboliikalla koristeltuja. Henkilökohtaisia suhtautumistaan koruihin KirkkoHarri kuvailee näin.

”Kauneus tarkoittaa aina myös ainutlaatuisuutta. Kopio ei voi olla samalla tavalla kaunis kuin sellainen, joka on alkuperäistä ja jota on vain yksi kappale maailmankaikkeudessa. Taideteos on siksi aina kaunis, kun ja jos se on aito ja ainutlaatuinen. Olen rakastanut koruja, koska niissä on jotakin samaa kuin vaikkapa seinällä olevassa taulussa, joka vangitsee katsojan, koska siinä on ”se jokin”.  Uskonnollinen (hengellinen) ja syvä esteettinen (taiteen tai luonnon inspiroima) kokemus ovat kumpikin olemukseltaan syvästi pyhiä kokemuksia ja peräisin samasta ”pyhyyden lähteestä” eli Jumalasta. Siksi korun ”kantaminenkin” on ikään kuin pyhä toimitus ja sanaton saarna.

Koru on parhaimmillaan osa kantajaansa ja hänen persoonallisuuttaan. Toki väri, muoto ja kokonaisuuden harmonia koskettavat, mutta koru viestii ennen kaikkea kantajansa kautta. Koruihin sisältyvä viesti luetaan ikään kuin rivien välistä. Koru puhuu värien kieltä. On kyse sielun väreistä, jotka viestivät sanomattomin sanoin ihmisten välisissä kohtaamisissa”.