Vuoden historiateos -palkinto myönnetään vuosittain teokselle, joka on erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa. Historian Ystäväin Liiton jakaman tunnustuksen keskiviikkona 17.12. järjestetyssä tilaisuudessa sai Veli-Pekka Lehtola kirjastaan Kenen maa, kenen ääni?. Kunniamaininnan vastaanotti Olli Bäckström teoksestaan Suursodan unohdetut kasvot. Molemmat kirjat on kustantanut Gaudeamus.
Osa kirjan Kenen maa, kenen ääni kannesta. Kuva: Anneli Lappalainen
Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan syyskuussa julkaistu Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään nostaa etualalle saamelaisten aktiiviset suhteet suomalaisiin ja valtioon niin Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa kuin itsenäistymisen jälkeen.
Kenen maa, kenen ääni? pohjautuu Lehtolan saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle laatimaan historialliseen selvitykseen saamelaisten ja suomalaisten suhteista. Konflikteista huolimatta niin uhriajattelu kuin kolonialismin kieltäminenkin perustuvat Lehtolan mukaan liiallisiin yleistyksiin tai pitkälle vietyihin johtopäätöksiin. Suhteisiin on aina mahtunut myös yhteistyötä ja ystävyyttä.
Suomen saamelaisten menneisyydestä ei ole ollut saatavilla kokonaiskatsausta, joka asettaisi eri aikojen tapahtumat historialliseen jatkumoon ja pohtisi niiden merkitystä etnisille suhteille. Lehtolan teos on ensimmäinen kokonaiskuvaus myös saamelaisten poliittisen toiminnan vaiheista Suomessa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen ja kartoittaa lisäksi saamelaiskuvan kehitystä kansantarinoista puolitieteellisiin näkemyksiin ja populaarimedian stereotypioihin.
Botnia-palkitussa edellisessä teoksessaan Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi (2022) Lehtola tarkasteli saamelaisten historiakäsityksiä.
Vuoden historiateos -palkintoperustelut:
”Kenen maa, kenen ääni? on saamelaishistorian ja sen osana saamelais–suomalaisten suhteiden historian perusteos, johon perehtyminen laajentaa tärkeällä tavalla historiatietämystämme ja -tietoisuuttamme. Tämän tekee mahdolliseksi yhtäältä teoksen pitkä aikajänne, joka ulottuu esihistoriasta tähän päivään, ja toisaalta teoksen perustuminen Lehtolan vankkaan, vuosikymmenten aikana hankittuun asiantuntemukseen.
Teoksen lähdepohja on mittava, ja sitä täydennetään kattavalla tutkimustiedolla. Teos kattaa saamelaisten historian kannalta keskeiset elämänalueet ja niiden vuosisataisen kehityksen. Perusteelliseen asiantuntemukseensa pohjautuen Lehtola kykenee erottamaan oleellisen ja pysähtymään merkittäviin tapahtumiin ja ajanjaksoihin. Lukijaystävällisyyttä lisää teoksen ilmava ja selkeä kieli.
Teos on myös yhteiskunnallisesti tärkeä ja sisällöltään mitä ajankohtaisin. Sen lukeminen auttaa ymmärtämään saamelaisten etnopoliittisen mobilisaation taustoja ja tavoitteita sekä ylirajaisia piirteitä osana globaaleja alkuperäiskansaverkostoja.
Lehtola tarkastelee saamelaisten historiaa kolonialismin näkökulmasta, mikä on perusteltua, vaikka se voi herättää ärtymystäkin. Petsamon suomalaisen asutushistorian, samoin kuin maanomistuskysymysten laajempi valottaminen kolonialismin historiana ravistelee totuttuja suomalaiskansallisia ajattelumalleja. Tätä taustaa vasten Lehtolan rauhallisen analyyttinen ote on tervetullut.
Saamelaisia ei nähdä yksiulotteisesti vain uhreina vaan myös toimijoina eikä myöskään suomalaisia yksinomaan alistajina. Lehtola tuo ansiokkaasti esiin saamelaisyhteisöjen sisäisen moninaisuuden ja erityisesti sukupolven merkityksen historiallisten kokemusten jäsentäjänä.”
Osa kirjan Suursodan unohdetut kasvot. Kuva: Anneli Lappalainen
Vuoden historiateos -kunniamaininta
Vuoden historiateos -kunniamaininnan sai Itä-Suomen yliopiston yleisen historian dosentti Olli Bäckström syyskuussa julkaistusta teoksestaan Suursodan unohdetut kasvot: Naiset 30-vuotisessa sodassa. Perinteisiä sotahistorian rajoja rikkova kirja tarkastelee, kuinka vuosina 1618–1648 käyty sota muutti perheiden, yhteisöjen ja koko Euroopan naisväestön elämää sekä avaa naisten selviytymiskeinoja kaaoksen keskellä. Ensimmäistä kertaa koko 30-vuotista sotaa naisten näkökulmasta kuvaava teos nostaa esille heidän roolinsa niin hallitsijoina, uhreina kuin sodankäyntiin osallistujina.
Kunniamaininnan perustelut:
”Naiset ja sota -tematiikkaa on Suomessa tarkasteltu erityisesti talvi- ja jatkosotaan ja lottahistoriaan keskittyen. Bäckströmin teos laajentaa ansiokkaasti tietämystämme naisten sotahistoriasta niin ajallisesti kuin maantieteellisesti valaisemalla eri asemissa olleiden naisten roolia vuosina 1618–1648 käydyssä eurooppalaisessa suursodassa.
Naisten toiminta asetetaan taitavasti yleiseen sotahistorian kontekstiin. Toisin kuin modernina aikana, varhaismodernin ajan armeijat tarvitsivat mukanaan liikkuvaa kuormastoa. Osalla naisista oli tehtäviä näissä tukijoukoissa. Sota kosketti myös niitä naisia, joiden kotialueiden yli sota vyöryi, ja mobilisoi heitä esimerkiksi puolustustehtäviin. Myös kotiin jääneillä naisilla oli merkittäviä vastuita niin tuotannossa kuin muilla elämänalueilla.
1600-luvun sotahistorian asiantuntemuksensa, laajan tutkimuskirjallisuuden sekä lähdeaineiston tarkan läpikäynnin pohjalta Olli Bäckström avaa näkökulmia näiden kaikkien naisryhmien toimijuuteen, samoin kuin sodan aikana vastuuta kantaneisiin repaleisen maanosan hallitsijanaisiin. Sodan historia on väistämättä myös kärsimyksen historiaa, mutta Bäckström tuo esiin, kuinka uhrin asemassakin naisilla oli erilaisia selviytymisstrategioita.
Teos on historiatiedon runsaudensarvi tarjotessaan paljon yksityiskohtaista tietoa, mutta tätä tasapainottaa Bäckströmin teoriapainotteinen tutkimusasetelma, joka auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta. Teoksen läpäisee pohdinta rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksesta sekä intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kytkeytymisestä muihin yhteiskunnallisiin luokitteluihin. Luettavuutta edesauttaa myös selkeä ja huoliteltu kieliasu.”
Veli-Pekka Lehtola, FT, on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hän on julkaissut lukuisia teoksia saamelaisten kulttuurihistoriasta ja taiteista.
Olli Bäckström, FT, on yleisen historian dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuskenttänään on esimodernin aikakauden sotahistoria ja erityisesti kolmikymmenvuotinen sota. Bäckströmin aiempi teos Lumikuningas (2020) käsitteli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin sotaretkeä Saksaan 1630-luvun alussa.
Veli-Pekka Lehtola
Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään
Gaudeamus 2025
Olli Bäckström
Suursodan unohdetut kasvot. Naiset 30-vuotisessa sodassa
Gaudeamus 2025
