Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 21.02.2022

Vienanmeri - rajankäyntiä tutkii Kainuun sijaintia Karjalan ja Venäjän rajapinnassa Kajaanin kaupunginteatterin kantaesityksessä

Vienanmeri – Valkiemeri - Белое море – rajankäyntiä -esitys saa ensi-iltansa Kajaanin kaupunginteatterissa 26.2. Vienanmeri on Kajaanin kaupunginteatterin ohjaajan Anni Mikkelssonin käsikirjoittama ja ohjaama kantaesitys. Esitys tutkii Kainuun sijaintia Venäjän ja Karjalan rajapinnassa. Sen lähtökohtana on ikiaikainen kauppareitti, Vienan reitti, joka on kulkenut Vienanmereltä Kainuun kautta aina Pohjanlahdelle asti. Esitys kysyy, keitä tällä reitillä on kulkenut ennen? Keitä rajapinnoilla kulkee nyt?

Kuvassa on Vera Veiskola rantavedesä kumartuneena eteenpäin.  Hänellä valkoinen pusero ja hame päällään ja tuohikontti selässään.

Vera Veiskola. Kuva: Ia Samoil

 

Vienanmeri toteutetaan yhteistuotantona Mikkelssonin johtaman Meriteatterin kanssa. Mikkelsson on haastatellut esitystä varten ihmisiä, jotka ovat liikkuneet Kainuun, Karjalan ja Venäjän rajoilla. Esityksen toisiinsa limittyvissä tarinoissa hiihdetään rajan yli, kaivetaan Vienanmeren kanavaa, löydetään juuret rajaseudun discosta ja itketään kuin pihlaja rajan taakse kadonneita.

”Vienanmeri on ensimmäinen ohjaukseni Kajaanin kaupunginteatteriin. Esityksen tekoprosessin aikana on ollut hienoa tutustua paremmin Kainuuseen ja sen ihmisiin. Meriteatterin esitykset ovat paikkalähtöisiä, paikallisista tarinoista, luonnosta ja kansanperinteestä ammentavia, joten tämä lähestymistapa oli minulle luonteva. Vaikka esitys ammentaa haastatteluista ja muista materiaaleista, se on kuitenkin fiktiivinen kudelma.”, Mikkelsson kertoo.

Vienanmeren nykytanssia ja kansantanssia yhdistävät koreografiat on tehnyt suomalaisen nykytanssin vahva ääni, koreografi Ari Numminen. Vienanmeressä kuullaan myös paljon musiikkia: kansanlauluja, arkkiveisuja sekä muun muassa Meriteatterin Antti Aution, Vera Veiskolan ja esimerkiksi Santtu Karhu & Talvisovat -yhtyeestä tutun folk-muusikko Arto Rinteen säveltämiä kappaleita.

 

Kuvassa on taustalla kuusi näyttelijää vaaleissa säkkikankaisissa puvuissa ja edessä makaa Vera Veiskola vaaleassa puvussa.

Tom Salminen, Jukka Peltola, Heidi Syrjäkari, Satu Turunen, Perttu Hallikainen, Maija Pihlajaoja ja edessä Vera Veiskola. Kuva: Ia Samoil

 

”Vienanmeri kutsuu ihmisiä yhteen, mutta ei kivusta vaieten. Rajapinnan historiaan liittyy paljon särkyä ja surua: rajan toiselle puolelle jääneitä sukulaisia, syrjintää ja torjuntaa, historian vaiettuja tapahtumia. Toivon, että esitys lisää ymmärrystä siitä, kuinka ihminen on liikkunut ja kulkenut aina. Ehkä myös ihmisten kiinnostusta tutkia omia juuriaan – ja myös uskallusta käsitellä ylisukupolvisia kipuja.”, Mikkelsson sanoo.

Esityksessä puhutaan pääasiassa suomea, mutta myös hieman karjalaa ja venäjää.

Yhteistyössä Kajaanin kaupunginteatteri ja Meriteatteri

käsikirjoitus ja ohjaus Anni Mikkelsson
koreografia Ari Numminen
lavastus Markku Hernetkoski
pukusuunnittelu Tiina Siltala
valosuunnittelu Jukka Laukkanen
äänisuunnittelu Juho Lukinmaa
videosuunnittelu Topi Lindh
kampaukset ja maskeeraussuunnittelu Emma Loponen
musiikki Antti Autio, Juho Hannikainen, Juho Lukinmaa, Arto Rinne, Vera Veiskola

Näyttämöllä Perttu Hallikainen, Jukka Peltola, Maija Pihlajaoja, Tom Salminen, Heidi Syrjäkari, Satu Turunen, Vera Veiskola

Kajaanin kaupunginteatteri on mukana Taidetestaajat-hankkeessa ja lähes 870 kahdeksasluokkalaista pääsee teatterivierailulle katsomaan tätä esitystä.

Esitys on Kajaanin kaupunginteatterin ja Meriteatterin yhteistuotantoa.  

Kantaesitys 26.2.2022 Teatteritalossa

Vienan reitti ennen ja nyt -seminaari yhteistyössä Kajaanin Venäjä-Seuran kanssa

Vienan reitti ennen ja nyt -seminaari järjestetään 25.3. klo 16.30 Teatteritalossa.
Seminaarissa tutustutaan Vienanmereltä Perämerelle ulottuneen ikiaikaisen kauppareitin, Vienan reitin, historiaan, ja pohditaan Suomen, Venäjän ja Karjalan rajapintoja tänä päivänä.

Seminaarin puhujat ovat Anni Mikkelsson, Vienanmeri -esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja, Heikki Rytkölä, fil.tri, Suomen ja Venäjän raja-alueen historian tutkija sekä Olga Karlova, karjalan kielen elvytyshankkeen projektitutkija Itä-Suomen yliopistosta.