Valentin de Boulognen (1591–1632) monumentaalinen maalaus Italian allegoria (1628–29) on esillä Sinebrychoffin taidemuseon toisessa kerroksessa 6.9.2023 alkaen. Teos talletetaan Sinebrychoffin taidemuseoon Suomen Rooman-instituutin Villa Lanten peruskorjauksen ajaksi. Valentin kuuluu Caravaggion (1571–1610) merkittävimpiin seuraajiin. Pienoisnäyttelyssä yleisölle esitellään maalauksen ainutlaatuinen historiallinen konteksti.
Italian allegoria -maalaus Villa Lantessa, Roomassa. Kuva: Institutum Romanum Finlandiae.
Italian allegoria on Valentinin mestariteos
Italian allegoria (öljy kankaalle, 333 x 245 cm) edustaa Valentinin tuotannon huippua. Se on edustava esimerkki Rooman barokin kultakauden ajan taiteesta. Tutkijat pitävät suurikokoista maalausta taiteilijan päätyönä yhdessä Vatikaanin kokoelmissa olevan alttarimaalauksen kanssa. Suomalaisista taidekokoelmista ei löydy vastaavaa teosta Italian barokin ajalta.
Kiinnostus Valentinin tuotantoa ja Villa Lanten maalausta kohtaan on ollut kasvussa viime vuosina. Taiteilijan ensimmäinen retrospektiivinen näyttely Beyond Caravaggio esiteltiin vuosina 2016–2017 New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa ja Pariisin Louvressa.
Vuonna 2023 maalaus on ollut esillä peräti kahdessa isossa näyttelyssä: Theodoor Rombouts -näyttelyssä Museum of Fine Arts Ghentissä 21.1.–23.4. sekä Rooman Palazzo Barberinissa The Sovereign image. Urbano VIII and the Barberini Family -näyttelyssä 18.3.–30.7.
Valentin de Boulogne: Italian allegoria (1628–1629). Institutum Romanum Finlandiae. Kuva: Alessandro Vasari. (Teos on yhtenäinen, tässä kahdessa kuvassa).
Allegorinen maalaus on ylistys Barberini-suvulle
Maalauksen tilasi kardinaali Francesco Barberini. Teoksessa viitataan suvun saavutuksiin ja asemaan roomalaisen eliitin huipulla. Suvun asema Roomassa ja Italiassa huipentui vuonna 1623, kun Francesco Barberinin sedästä Maffeo Barberinista tuli paavi Urbanus VIII. Barberinien uudessa palatsissa Italian allegoria asetettiin kunniapaikalle.
Allegoria tarkoittaa vertauskuvaa tai vertauskuvallista esitystapaa. Maalauksessa allegorinen sisältö yhdistyy elävien mallien käyttöön ja naturalismiin perustuvaan muotokieleen. Teoksessa näkyvä nuori nainen kuvaa Italiaa, edessä vasemmalla oleva hahmo Rooman Tiberjokea ja edessä oikealla oleva hahmo Firenzen Arnojokea. Maalauksen yksityiskohdat liittävät teoksen Barberini-sukuun.
Teos oli esillä Palazzo Barberinissa vuoteen 1812 asti, jolloin se siirtyi avioliiton kautta Colonna-suvun omistukseen. Villa Lanten omistaja Wolfgang Helbig osti teoksen ”tuntemattomana kopiona 1800-luvulta” vuonna 1899, johon mennessä tieto teoksen tekijästä oli kadonnut. Helbigin poika Demetrio Helbig myi Villa Lanten Suomen valtiolle vuonna 1950, ja neljä vuotta myöhemmin, Suomen Rooman-instituutti aloitti toimintansa Villa Lantessa.
Vuonna 1958 ranskalainen tutkija Jacques Thuillier identifioi teoksen Valentin de Boulognen työksi. Valentinin teoksen omistaa instituuttia ylläpitävä Institutum Romanum Finlandiae sr, ja peruskorjauksen jälkeen se palaa Villa Lanten pääsaliin.
Valentin de Boulogne (1591–1632)
Valentin oli kotoisin Ranskasta ja syntyi kylässä lähellä Pariisia. Hänen varhaisesta elämästään tai koulutuksestaan Ranskassa on säilynyt vain niukasti tietoa.
Hän asui varmuudella Roomassa vuodesta 1614 alkaen ja viihtyi parhaiten flaamilaisten ja hollantilaisten taiteilijoiden seurassa. Hän liittyi välittömästi Caravaggion (1571–1610) seuraajien lähipiiriin ja omaksui uuden realismiin perustuvan tyylin.
Valentinin taiteelle tyypillistä ovat voimakkaat valon ja varjon kontrastit. Teoksissa on johdonmukainen pyrkimys realismiin, jopa naturalismiin. Aiheet ovat narratiivisia ja hahmojen ilmeet ja eleet korostuvat.
Taiteilijalta tunnetaan noin 60 teosta. Kuten yleensäkin Caravaggion seuraajilla, eli caravaggisteilla, myös Valentinin tuotantoon kuuluu paljon genremaalauksia, jotka esittävät kapakkakohtauksia, kortinpelaajia, ennustajia ja muusikoita. Suurin osa tuotannosta on kuitenkin yksityisissä kokoelmissa olevia uskonnollisia maalauksia. Italian allegoria on Valentinin tuotannossa täysin poikkeuksellinen.
Valentin menehtyi ennenaikaisesti vuonna 1632. Anekdootin mukaan hän putosi suihkulähteeseen kapakassa vietetyn kostean illan päätteeksi, sairastui kuumetautiin ja kuoli muutaman päivän kuluttua.
