Kynän näköinen ase, valokuvaava taskukello, kuuntelulaite tuhkakupissa, Stasin kamera… Tampereen keskustassa on maailmanluokan käyntikohde, Vakoilumuseo.
Kävijä pääsee tunnelmaan, kun menee Finlaysonin rakennuksiin ja seuraa opasteita kohti Vakoilumuseota. Näin käy viimeistään silloin, kun törmää kylttiin, jossa onnitellaan vakoilutaidoista. Enää portaat alas ja ollaan perillä. Edessä on vakoilun kiehtova maailma.
Onneksi olkoon - löysit perille. Kuva: CC-BY-SA Marja Jähi-Salo, Amusa.fi.
Tampereen Vakoilumuseo perehdyttää vakoiluun monipuolisesti. Erilaiset laitteet ja välineet ovat tietysti hyvin esillä, mutta asiaan perehdytään peitehenkilöllisyyksien, salakuuntelun, eri maiden kansainvälisen agenttitoiminnan ja sodanaikaisen vakoilutoiminnan kautta. Tätä päivää on tietoverkkovakoilu, jota pääsee testaamaan museon laitteistolla.
Panoraamanäkymä Tampereen Vakoilumuseoon. Napsauta kuvan toista-painiketta ja liikuta hiirellä. Kuva: Tampereen Vakoilumuseo.
Näyttelypäällikkö Pirkka Turja kertoo, että museo on onnistunut hankkimaan ainutlaatuisia vakoilutarvikkeita ja esineistöä on hankittu vaivaa nähden eri puolilta maailmaa. Näytteillä on myös lahjoitusesineitä ja eikä kaikkien lahjoittajien nimiä edes tiedetä. Museoon on lähetetty lahjoitusesine jopa 200 metrin päässä olevasta postitoimistosta. Lähettäjä halusi pysyä todella tuntemattomana.
Maailmassa on Turjan mukaan vain kaksi muuta vakoilumuseota. Washingtonissa sijaitseva museo on keskittynyt etupäässä viihteeseen ja Kiinassa sijaitseva on avoinna vain kiinalaisille kävijöille. Tampereen museo on siis lajissaan ensimmäinen maailmassa ja harvinaisesti yksityinen museo.
Salakuuntelulaite: tuhkakuppi. Kuva: Tampereen Vakoilumuseo.
Museon esineistö on erittäin mielenkiintoinen, ja joukosta löytyy vakoiluvälineharvinaisuuksiakin. Näytteillä on belgialaisen yrityksen asiakaslahjana saama tuhkakuppi 1970-luvulta. Se sisälsi yllätyksen. Pohjan alla oli salakuuntelulaite, jonka avulla kuunneltiin liikeneuvotteluja. Laite toimii edelleen.
Enigma oli natsi-Saksan sodanajan legendaarinen salakirjoituslaite. Siitä on esillä uusi, digtaalinen Enigma-E -malli, joka kommunikoi entisten laitteiden kanssa. Alkuperäiset ovat erittäin harvinaisia ja haluttuja keräilykohteita. Vakoilun ydintä ovat salakuuntelumikrofonit ja museolla on mm. suomalaisten rakentamia erittäin tehokkaita 1970-80 –luvun kuuntelulaitteita.
Salakirjoituslaite: Digitaalinen Enigma-E -malli. Kuva: Tampereen Vakoilumuseo.
Agenttitarinoista tuttuja ovat erilaiset salakamerat. Viattoman näköisen 1900-luvun alun taskukellon kansilevyn kellotaulusta voitiin viisareiden näyttäessä kymmentä vaille kahta tähdätä kuva. Agenttikameroita löytyy tupakka-askin muotoisina ja takin alle piilotettuina napinläpeen sijoitetulla objektiivilla varustettuna. Stasi käytti tällaista Robot Star 50 –kameraa.
Yksi museon harvinaisuus on vuodelta 1933 oleva Karl Zeiss -lentotiedustelukamera, jota käytettiin talvi- ja jatkosodan aikana. Sotien jälkeen valvontakomissio vaati kamerat hävitettäväksi, mutta kaksi on edelleen jäljellä.
Tiedusteluväline: lentotiedustelukamera. Kuva: Tampereen Vakoilumuseo.
Jännittäviä tarinoita on tarjolla paljon ja museosta kannattaakin kysyä opastusta. Piilotettuihin aseisiin liittyy kertomus bulgarialaisesta sateenvarjosta, jonka kärjessä on 0,1 mm myrkkyistukka. Tällaisen uhriksi joutui Lontoossa tunnettu venäläinen kommunismin vastustaja Georgi Markov, johon ohikulkija törmäsi ja ampui myrkkypanoksen sateenvarjon kärjellä reiteen. Markov kuoli kolmen päivän kuluttua ja ruumiista löytyi risiiniä, syanidia 7000 kertaa vaarallisempaa myrkkyä. Sateenvarjo putosi ja sen olinpaikkaa ei tiedetä. Piccadillyksi nimetty salamurhaaja ei jäänyt koskaan kiinni.
Kekseliäiden esineiden ja jännittävien tarinoiden lisäksi vakoilumuseossa on viihdettäkin. Tilauksesta voi osallistua aitojen laitteiden avulla toteuttavaan valheenpaljastustestiin. Se on alun perin terroristien paljastamiseksi kehitetty stressitesti. Tämä on erityisesti polttariporukoiden ja yritysten suosiossa. Vakoilutaitojaan voi kokeilla agenttitestissä.
Tampereen vakoilumuseo on perustettu vuonna 1998 ja on nyt 15-vuotias. Yleisesti tunnettujen läntisten ja itäisten vakoiluorganisaatioiden kuten CIA, KGB, Stasi ja Mossad lisäksi esittelyt ovat laajenneet viime aikoina Aasiaan. Esillä on Kiinan 2000-luvun vakoilua ja erityisesti on lisääntynyt kybervakoilu. Museossa voi perehtyä myös japanilaisten ninjojen alkuperään.
Tampereen vakoilumuseo vie kävijänsä mielenkiintoisella ja elämyksellisellä tavalla vakoilun ja agenttitoiminnan maailmaan. Mitähän James Bond sanoisi, jos kävisi siellä?
Näyttelypäällikkö Pirkka Turja. Kuva: CC-BY-SA Marja Jähi-Salo, Amusa.fi.
