"Kaikki tiet johtavat Roomaan”, sanoo keskiaikainen sananlasku, eikä suotta. Keisari Augustuksen aikana Roomaan pystytettiin kultainen mailipylväs, jonka luota ainakin teoriassa alkoivat kaikki Italian tiet.
Vanhimmat tiet lähtivät säteittäin pääkaupungista ja veivät valtakunnan ääriin.
Antiikin aikana matkustettiin ihmisten, eläinten ja tuulen voimalla. Matkustaminen oli työlästä, hidasta ja usein epämukavaa. Syrjäseuduilla vaanivat maantierosvot saattoivat viedä matkustajan rahat ja pahimmassa tapauksessa hengen. Merellä matkustettaessa sijaintia arveltiin tähtien, auringon ja rantaviivan perusteella – usein pieleen.
Matkustaminen oli kuitenkin antiikin Rooman valtakunnalle ja sen yhtenäisyydelle elinehto. Hallinnolliset matkat, sotaretket ja pyhiinvaellukset olivat pitkiä ja johtivat kaukaisille seuduille. Matkoja tehtiin myös kaupankäynnin, opintojen, tieteen ja huvin vuoksi. Sohvasurffailu, rantalomat ja terveysmatkat olivat tuttuja jo antiikin Roomassa.
Antiikin Rooman valtakunta. Kuva: google.fi
Tuhat tietä Roomaan sukeltaa antiikin matkailun maailmaan. Aikalaistekstit, kirjeet, runoelmat ja seinäkaiverrukset luovat autenttisen kuvan matkanteon hankaluuksista ja huvituksista. Teoksessa seikkaillaan niin maalla kuin merelläkin, minkä lisäksi tutustutaan matkustajien tyypillisimpiin varusteisiin. Teos osoittaa, kuinka kaipuu kauas on yhdistänyt ihmisiä vuosituhannesta toiseen.
”Nyt matkaan tahtoo maltiton mieli, nyt into virkistää halukkaat jalat.”
”Jotta virkamiehet ja sotapäälliköt voisivat hyödyntää teitä tehokkaasti, valtio antoi heidän käyttöönsä muuleja, hevosia ja vankkureita; merimatkoja varten he saivat käyttöönsä laivoja valtion laskuun.”
”Suulaus ei ollut oppaiden ainoa rasittava piirre, sillä heidän kertomansa perättömät jutut ärsyttivät kultivoituneimpia matkustajia. (…) Monetkaan matkailijat eivät olleet yhtä kriittisiä. Lukianos väittikin, että jos satumaiset tarinat Kreikasta hävitettäisiin, kuolisivat kaikki oppaat nälkään, sillä eivät matkailijat halua kuulla totuutta, eivätkä kelpuuta sitä edes ilmaiseksi.”
”Martialis piti kärryistään, koska niitä ohjasi matkustaja itse ja siten hän sai olla omissa oloissaan. (…):
’Miten miellyttävää onkaan yksityisyys, kärryni mun,
kaunopuheisen Aelianuksen antama lahja,
minusta paljon matkavankkureita ja kiesejä mieluisampi.
Täällä kanssani, täällä, Iuvatus,
saat puhua mitä sylki suuhun tuo (...)'"
Marcus Valerius Martialis, Epigrammata
"Tein virheen, isäntä, sen tunnustan: virtsasin sänkyyn
jos syytä tiedustat: ei ollut pottaa.”
Pompejilaisesta majatalosta löytynyt seinäraapustus, Corpus Inscriptionum Latinarum
”Nyt matkaan tahtoo maltiton mieli,
nyt into virkistää halukkaat jalat.
Siis näkemiin, mieluisat matkakumppanini,
kaukaa kotimaasta me lähdimme yht’aikaa,
vaan palaamme omia aikojamme ja eri teitä.”
Gaius Valerius Catullus, Carmina
Ari Saastamoinen, FT, on tutkija ja tietokirjailija Helsingin yliopistosta. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat piirtokirjoitustutkimus, roomalainen Pohjois-Afrikka ja antiikin sosiaalihistoria.
Kansi, Tuhat tietä Roomaan, Ari Saastamoinen. Gaudeamus
