Uusittu Luostarinmäki kutsuu käymään uudelleen

Tulipa käytyä Turuus ja siellä ihan viime tipassa vielä Luostarinmäellä. On siellä tullut käytyä ennenkin, useampaan kertaankin, mutta nyt se paikka avattiin 18.6 uudistuneena ja olimme paikalla heti seuraavana päivänä.

Kuvassa on hiekkainen kadunpätkä ylämäen suuntaisesti ja harmaata ja puuaitaa talon edessä sekä talo. Taustalla sinistä taivasta.

Kuva: Kini Laine

Lippuluukku ja kauppa on ihan uudessa rakennuksessa ja sen jälkeen sitten sai kierrellä mielin määrin ja kaikki missä oli ovi auki, sai mennä sisään. Minusta niitä avoimia ovia oli nyt entistä enemmän.

Kuvassa on huone, josta näkyy kadulle ja vasemmalla seinällä on puinen kaappi. Ikkunan edessä on pöytä.

Kuva: Kini Laine

Oven pielissä oli sellainen laatikko, mista sai ottaa "infotaulun" (oisko ollu vaneria), missä oli lyhyesti kerrottu kulloisenkin huoneen historia ja ketä siellä on asustanut.

Kuvassa on ikkuna, jossa soikean muotoista koristeristikkoa. Ikkunasta näkyy harmaita museon rakennuksia.

Kuva: Kini Laine

Paikka huokuu niin sisä- kuin ulkotiloiltaan sellaista entisajan elämää, että sitä oli melkoisissa nostalgiapöhinöissä. Kaiken aikaa oli ihana fiilis.

Kuvassa on edessä olevan puutarhan takana harmaa talo ja vinosti piharakennus.

Kuva: Kini Laine

Liikuntaesteisille paikkaa ei voi suositella, sillä pihan maasto on epätasaista ja sisätiloissa on portaita, korkeita kynnyksiä ja matalia kattoja. Onhan kyse siis alueesta, mikä säästyi Turun palolta ja rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan ja yli 200 vuotta vanhoja.

Kuvassa on kahviohuone, jossa on vasemmalla on palvelutiski, jossa on vanhanaikaisia astioita. Oikealla valkoisten pöytäliinojen pöytiä kaksi.

Kuva: Kini Laine

Museossa pääsee katsomaan pieniä filmin pätkiä, infotaulujen lisäksi käytössä on qr-koodit, joiden takana on ääniopasteet. Kaikki sulassa sovussa sen wanhan ja arvokkaan kanssa.

Kuvassa on savenvalajan huone, jossa on hyllyillä saviastioita. Oikealla on nainen tekemässä saviastiaa.

Kuva: Kini Laine

Luostarinmäelle on hyvin valittu henkilökunta, sillä niin auliisti he kertoivat kaikesta ja sai kysellä. Siellä on käsityöläisiä, jotka kertoivat mitä tekevät. Oli niitä, jotka kertoivat muuten kunkin paikan historiasta. Samalla tietenkin pitävät paikkaa silmällä, mutta sen tajusin vasta jälkikäteen. Heillä on työasuina ajan henkeen kuuluva vaatetus, että voisi ihan hyvin heidän kuuluvan kalustoon senkin puolesta.

Jos olen ennenkin tykännyt Luostarinmäestä, niin nyt vieläkin enemmän. Uudistus on onnistunut ja siellä saa ajan kulumaan eli kannattaa varata aikaa. Olin siellä tyttäreni ja veljeni seurassa ja me kaikki viihdyimme loistavasti.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka ja - vaikka olisi käynyt ennenkin, niin nyt sitten uudestaan!