Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 09.05.2022

Torsten Wasastjerna – vähälle huomiolle jäänyt kultakauden salaperäinen mestari

Torsten Wasastjerna (1863–1924) oli merkittävä Suomen kultakauden taiteilija, joka on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Uutuuskirja ja näyttely esittelevät Wasastjernan arvoituksellisia fantasia- ja satuaiheisia maalauksia.

Kuvassa on iltaruskon maisema oranssisena järvimaisemassa, jossa kuvan molemmin puolin saaret. Vedessä etualalla ui joutsen.

Torsten Wasastjerna: ”Halk’ illan ruskon auerman”. Aihe tehty J. L. Runebergin samannimisen runon pohjalta, 1905–1910, kuivaneula, chine collé, käsinväritetty. Yksityiskokoelma. Kuva:Ainur Nasretdin

Torsten Wasastjerna opiskeli Düsseldorfissa ja Pariisissa, ja hän siirtyi realistisesta maisemamaalauksesta impressionismiin ja symbolismiin. Wasastjernan keskeinen taiteellinen tuotanto ajoittuu 1880-luvulta 1910-luvulle. Hänet tunnetaan parhaiten vuoden 1890 paikkeilla tehdyistä edistyksellisen impressionistisista maalauksista. Sen sijaan Wasastjernan symbolistiset ja suurikokoiset fantasia- ja satuaiheet ovat jääneet vähälle huomiolle. Tässä kirjassa keskitytään nimenomaan näihin maalauksiin sekä niiden herättämiin sisällöllisiin ja aatteellisiin kysymyksiin.

 

Kuvassa on metsää, jossa on kärpässienen alla prinsessa vaaleassa puvussa ja vieressä iso pinkki perhonen. Lähellä pensaissa on haltijoita.

Torsten Wasastjerna: Sadun prinsessa, 1895–1896, öljy kankaalle, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Pakarinen

 

Wasastjernan teokset tuntuvat yllättävän nykyaikaisilta, koska fantasiataide on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Nykyihmisille satu- ja fantasia-aiheet ovat tuttuja kirjallisuudesta ja -elokuvista sekä esimerkiksi tietokonepelien estetiikasta. Hän oli taiteilijana oman tiensä kulkija ja edelläkävijä. Wasastjerna ajatteli, että tulevat polvet tulevat ymmärtämään hänen taiteensa omintakeisuuden ja arvostavat sitä.

Teoksen kirjoittaja Erkki Anttonen, FT, on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti, joka on tehnyt usean vuoden tutkimustyön kirjaa varten ja kuratoinut myös kirjaan liittyvän samannimisen näyttelyn.

Näyttely on avoinna Villa Gyllenbergissä 11.5–11.9.2022.