Lavastus- ja pukusuunnittelijat (LP) ja Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat (SVÄV) jakoivat viisi Säde-palkintoa vuoden 2025 teoksista. Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat (STST) jakaa juhlassa Sirkuksen ja Tanssin Maineteko -palkinnot sekä tunnustuksen elämäntyöstä. Palkintojuhlaa vietettiin tiistaina 31.3. Helsingissä, Teatteriravintola Lämpiössä.
Säde-palkintojen ehdotuksia on pyydetty vuoden 2025 taiteellisista suunnittelutöistä. Kuva: STST
STST jakaa vuosittain Tanssin ja Sirkuksen Maineteko -palkinnot. Ne ovat rahapalkintoja, joita on jaettu vuodesta 2000. Palkinnoillaan STST haluaa kiittää ja nostaa esiin tanssin ja sirkuksen ammattilaisia. Lisätietoja palkinnoista ja aiemmin palkituista: www.teme.fi/fi/stst/maineteko
LP:n ja SVÄV:n vuosittain jakamat Säde-palkinnot ovat kunniamainintoja, jotka jaetaan ansioituneesta lavastus-, puku-, valo-, ääni- ja videosuunnittelusta. Palkittavat suunnittelut edustavat kokonaisvaltaista, esteettisesti taidokasta sekä tarkkaa suunnittelua ja taiteellista ilmaisua. Ensimmäiset Säde-palkinnot jaettiin vuoden 2007 teoksista.
Palkittavat ja perustelut:
Valosäde / Ljus-strålen: Mika Haaranen, Aleksi Suomesta
Esityksen valosuunnittelu on paitsi työvoitto, myös hengästyttävän tarkka ja viiltävän kaunis kaikessa karmeudessaan. Areena-näyttämö ei ole helpoin valaistava, mutta suunnittelu onnistuu luomaan lukuisia eri tiloja muuten riisutulle näyttämölle olen merkittävässä asemassa. Valo ei kikkaile tai mässäile, vaan on perusteltua alusta viime sekunneille asti. Esitys on pelottava ja rankka kokemus ja valo- ja varjosuunnittelu luo siihen mestarillisen ajatusrakennelman kuljettaen sitä dramaturgisesti. Tyylikkäät valkoisen eri sävyt, punaiset välähdykset ja ilman keuhkoista imevä pimeydenheitin syväluotaavat esityksen täysin omalle tasolleen. Tällainen suunnittelu teatterissa kasvattaa ihmistä.
Esityksen ensi-ilta oli Helsingin Kaupunginteatterissa 9.10.2025.
Videosäde / Video-strålen: Elli Maria Kujansuu, little_star95 – ooksä online?
Esityksen videosuunnittelu avaa portaalin aikamatkalle 2000-luvun alkuun. Se kuljettaa esityksen tasoille, joihin puhe ei yllä. Suunnittelu käy visuaalista dialogia ollen elimellinen osa esitystä, upottaen katsojansa muistoihin Tiimarin hajukumeista aina Irc-galleriaan asti, piipahtaen välillä Demin verkkosivuilla. Ajankuva on tarkkaa sekä autenttista ja yhdessä lavastuksen kanssa videosuunnittelu luo tunnistettavan oman maailmansa – teinitytön huoneen – kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa kaoottisuudessaan. Se vie esitystä eteenpäin ollen oleellinen osa dramatugista kaarta ja toimien vastanäyttelijänä. Toteutus on tarkka ja samalla pörröinen pysyen itselleen uskollisena alusta loppuun asti.
Esityksen ensi-ilta oli Nykyesityksen näyttämöllä Helsingin Kaupunginteatterissa 7.8.2025.
Äänisäde / Ljud-strålen: Viljami Lehtonen, Opettaja, nyt
Viljami Lehtosen äänisuunnittelu- ja sävellystyö teokseen Opettaja, nyt on vaikuttava kokonaisuus. Se on keinoissaan kirkas, tarkka ja ekonominen. Äänimaailma ja musiikki elävät kohtausten ja tilanteiden mukana tarjoten alati muuttuvan, mutta samaan aikaan selkeän ja tunnistettavan kokemisohjeen jatkuvasti muuttuville näkökulmille ja aikatasoille. Äänisuunnittelun kokonaisdramaturgia vastaa upealla tavalla yhä uusiin esiin pulpahteleviin temaattisiin kerrostumiin ohjaten katsoja-kokijoita varmoin ottein yhä laajempiin ja samaan aikaan yhä henkilökohtaisempiin pyöriviin ja toistuviin tila-aika-momentteihin.
Esityksen ensi-ilta oli Q-teatterissa 15.9.2025.
Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat, www.teme.fi/svav
Lavastussäde: Riku Suvitie, Diptyk
Lavastussäde-palkinnon 2025 saa lavastussuunnittelija Riku Suvitie Viirus-teatterin Diptyk -esityksen lavastuksesta. Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Minna Lund.
Diptyk on kokonaistaideteoksena poikkeuksellisen hiottu, ja Riku Suvitien lavastussuunnittelu on sen erityisyyden keskeinen osa. Suvitien luoma tila kurottaa kohti kollektiivisia havaintoja tutusta ja vieraasta. Lavastus kutsuu katsojan lähelle: katse saa vaeltaa yksityiskohdissa ja toisteisuudessa, jotka rakentavat hiljalleen tunnistettavan mutta samalla oudon maailman.
Lavastus ei ole pelkkä näyttämö esitykselle, vaan sen ajattelun ruumiillistuma. Se asettuu teoksen temaattiseen ytimeen ja on erottamaton osa sen muotoa. Suvitien suunnittelu luo kokonaisvaltaisen tilan, jossa esitys tapahtuu – tilan rajat, rytmin ja jopa metafyysisen ulottuvuuden. Vähäeleisyydessään ja teknisessä tarkkuudessaan se on vaikuttavan taidokas ja samalla syvästi herkkä.
Esityksen edetessä lavastus alkaa myös haastaa omaa esittävyyttään. Katon nousu pois paikaltaan ja näkymän avautuminen ylöspäin, sekä lopulta lavasteseinien siirtyminen ja teatteritilan paljastuminen, tekevät esityksen ajattelulle eräänlaisen “ruumiinavauksen”. Kuolemaa ja sen lähestymistä käsittelevä teos näyttää lavastuksen avulla, että ihminen on muutakin kuin pelkkää konkretiaa. Lavastus havainnollistaa käsittämätöntä ja avaa tilan kokemukselle, jossa ajattelu ja intuitio voivat kuljettaa kohti toista todellisuutta.
Samalla Suvitien luoma tila on kaunis, herkkä ja pysäyttävä. Se rakentaa maailman, jossa kuoleman vääjäämätön lähestyminen tuntuu hidastavan aikaa. Lavastuksen pirstaloituminen tekee kuoleman konkreettiseksi – ja samalla avaa tilaa elämälle.
Diptykin lavastus tarjoaa yhteisöllisen näkymän, jonka kautta katsoja voi reflektoida omaa kokemustaan. Se on täynnä tunnistuspintoja: samaan aikaan tuttu ja vieras. Riku Suvitien lavastussuunnittelu on harvinaislaatuinen, ajatuksia avaava taideteos, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.
Esityksen ensi-ilta oli 28.2.2025 Viirus-teatterissa.
Pukusäde: Liisa Pesonen, Hyenans dagar
Pukusäde-palkinnon 2025 saa pukusuunnittelija Liisa Pesonen Helsingin kaupunginteatterin Hyenans dagar -esityksen puvustuksesta. Teoksen on kirjoittanut ja ohjannut Saara Turunen.
Pienelle näyttämölle rakentuva, vähäeleinen Hyenans dagar vangitsee katsojan ennen kaikkea hiotulla esteettisyydellään. Liisa Pesosen pukusuunnittelu on minimalistinen, tarkkaan harkittu ja poikkeuksellisen täsmällinen kokonaisuus, jossa jokainen yksityiskohta palvelee esityksen dramaturgiaa. Hameen helman täydellinen pituus reiden puoliväliin, kevyen vekitetyn kankaan liike ja hillityt leikkaukset luovat visuaalisen maailman, joka on samaan aikaan arkinen, tyylitelty ja latautunut.
Pesonen rakentaa puvustuksen kautta päähenkilön kehityskaaren siististä, keskiluokkaisesta naisesta kiimaiseksi, rönsyileväksi ja raivokkaaksi hyeenaksi. Muutos tapahtuu hienovaraisesti: sammuneet sävyt, beiget ja haaleat siniset sekä tarkoin valitut tehostevärit muodostavat yksinkertaisuudessaan viehättävän väripaletin. Kokonaisuudessa on tunnistettavaa, lähes ”Roy Andersson-maista” latteutta ja pelkistettyä absurdiutta, joka resonoi vahvasti esityksen maailmassa.
Erityisen ansiokasta on tapa, jolla monet miesnäyttelijöiden esittämät naishahmot rakentuvat pukujen kautta uskottaviksi, kauniiksi ja stereotyyppejä vältteleviksi.
Pesosen pukusuunnittelu kuljettaa tarinaa yllättävästi mutta vaivattomasti läpi esityksen. Se on tarkka, älykäs ja hienovaraisesti humoristinen kokonaisuus, joka osoittaa syvää dramaturgista ymmärrystä ja korkeatasoista visuaalista ajattelua.
Esityksen ensi-ilta oli Helsingin kaupunginteatterissa 11.9.2025.
Lavastus- ja pukusuunnittelijat, www.teme.fi/lp
Sirkuksen Maineteko: Hanna Moisala
Sirkuksen Maineteko -palkinnon saa sirkustaiteilija Hanna Moisala. Nuorallatanssija ja Lumo Companyn perustaja, kansainvälistä uraa tekevä Moisala on määrätietoisesti kehittänyt ja vahvistanut sirkustaidetta, taiteilijoiden toimintaedellytyksiä ja nykysirkuksen yhteisöä Oulussa, Pohjois-Pohjanmaan alueella sekä valtakunnallisesti.
Moisalan Ouluun perustama residenssi- ja yhteisötila Pulukasa tarjoaa tiloja taiteilijoille sekä kursseja, keskusteluja ja näytöksiä paikallisille. Hänen johtamansa Lumo Company täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja on vakiinnuttanut asemansa laadukkaan sirkustaiteen tarjoajana Oulussa ja kansainvälisesti. Moisalan työ sirkustaiteen saavutettavuuden eteen esimerkiksi Kyläsirkuskiertueen muodossa on merkittävää, näkemyksellistä ja pitkäjänteistä. Hän on alalla tunnettu solidaarisesta arvopohjastaan, lämmöstä ja vieraanvaraisuudesta niin kollegoita kuin yleisöjä kohtaan.
Tanssin Maineteko: Janina Rajakangas
Tanssin Maineteko -palkinto myönnetään koreografi Janina Rajakankaalle. Janina Rajakangas on tehnyt pitkäjänteisesti taiteellista työtä, jossa yhdistyvät taiteellinen kunnianhimoisuus ja tinkimättömyys sekä eri taustaisten ihmisten yhteistyö. Hänen teoksissaan moninaista ihmiskuvaa arvostava ilmaisu piirtyy yhteiskunnalliseksi kantaaottavuudeksi. Tapa, jolla Rajakangas on tuonut näyttämölle ammattitanssijoiden lisäksi muun muassa lapsia, teinejä, eri-ikäisiä harrastajia, senioreita sekä neuroepätyypillisiä esiintyjiä, on taiteellisesti vaikuttavaa ja koskettavaa sekä tuottanut suomalaisen tanssin kentälle aikamme merkkiteoksia.
Elämäntyötunnustus: Eeva Anttila
Elämäntyötunnustus myönnetään tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilalle.
Eeva Anttila on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen tanssitaiteen ja tanssikasvatuksen hyväksi Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan lehtorina ja professorina. Hän on kehittänyt alaamme tutkimuksellisesti, taiteellisesti ja eettisesti kestävään suuntaan. Anttilan tutkimustyöllä dialogisuuden, kehollisen oppimisen ja saavutettavan taideopetuksen eteen on ollut suuri vaikutus myös tanssin opetuskulttuurin muuttumiseen vuosikymmenten saatossa.
Hän on sinnikkäästi pyrkinyt vaikuttamaan tanssin asemaan yhteiskunnassa, esimerkiksi pyrkimyksellään juurruttaa tanssi- ja taidepedagogiikkaa kasvatusalamme rakenteisiin.
Huomionarvoisia hankkeita kuuluu Anttilan uraan lukuisia, muun muassa Ethics and Politics in Dance (2002–2004) sekä Challenging the Notion of Knowledge (2005–2007). Lisäksi hän on johtanut tanssipedagogiikan kehittämis- ja tutkimushanketta nimeltä ”Koko koulu tanssii!” (2009-2013), ARTSEQUAL-hankkeen Arts@School -ryhmää (2015-2021) sekä ELLA -tutkimushanketta (2021-2024), joka kohdistui kehollisuuden ja taiteen merkitykseen kielen oppimisessa. Hanketyön rinnalla hän on julkaissut useita artikkeleita kotimaisissa sekä kansainvälisissä julkaisuissa sekä toiminut aktiivisesti tanssialan ja taidekasvatuksen järjestöissä.
Eeva Anttilan lämmöllä, sinnikkyydellä ja viisaudella tehty elämäntyö tanssin, tutkimuksen ja tanssipedagogiikan eteen jättää vahvan, pysyvän jäljen suomalaiseen tanssin kenttään.
Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat, https://www.teme.fi/fi/stst/
