Värit ja luonto ovat nousseet tärkeiksi Taidekeskus Salmelan nuorten taiteilijoiden työskentelyssä tänä syksynä. Neljä taiteilijaa ovat voineet keskittyä täysipainoisesti taiteentekemiseen ja olosuhteet saivat kiitosta.
Katja Skinnari, Henna Aho, Tuovi Eskola ja Heini Turunen esittelivät yleisölle töitään tiistaina 25.11. avoimien ovien illassa. Residenssipaikan saaminen Mäntyharjulla oli antanut kaikille neljälle stipendiaatille uusia ulottuvuuksia omaan työskentelyyn.
Heini Turunen ja syksyn suosikkityö On fire. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Värit nousevat tärkeimmäksi Heini Turuselle ja liike, joka on kuin elämän liike. Taiteen tekemisessä on tärkeää, että se tuntuu hyvältä ja silloin lopputuloskin on paras. Maalaaminen on hyppäystä ja taiteilija haluaa olla rohkea saadakseen töihinsä hehkua.
Aiheiksi ovat nousseet kukat ja Turusta mietitytti jonkin aikaa, ovatko ne riittävän mielenkiintoisia. Muiden taiteilijoiden töitä katsomalla selkiytyi, että arkisia aiheita käytetään paljon ja ne ovat hyviä.
Katja Skinnari työskentelee akryyliväreillä ja kertoo tapansa tehdä töitä värilähtöiseksi. Kuva rakentuu tehdessä ja Skinnari maalaa teoksensa lattialla. Välineinä ovat sivellin ja tela, jolla syntyy pohja. Residenssiaika on ollut erityisen innostava, kun on voinut tehdä töitä aamusta iltaan. Suuret tilat ovat mahdollistaneet myös isojen teosten tekemisen.
Töissään Skinnari on mennyt kohti pelkistystä. Aikaisemmin eläinhahmot olivat tärkeässä asemassa, mutta nyt ne ovat jääneet pois. Syksyn jälkeen työt jatkuvat Ite –taiteen parissa Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämän taidekokoelman luetteloinnissa sekä Balin vierasateljeessa.
Katja Skinnari lempityönsä äärellä, jonka on tehnyt tärkeäksi herkkyys ja hetkellisyys. Kuva: cc-by-sa Amsua.fi
Kollaasimaalaus muodostui Henna Aholle päätekniikaksi vahingossa. Hylättyjä töitä oli kertynyt melkoisesti ja niihin oli mennyt aikaa ja energiaa. Aho otti niistä parhaita kohtia ja yhdisti toisiinsa. Tulos oli niin hyvä, että tekniikka jäikin pysyväksi vuoden 2010 jälkeen. Pohjaksi tulee monesti maisema ja siihen liitetään uusi työ. Maalaaminen ja kollaasi vuorottelevat.
Luontoon Aho sanoo päässeensä kiinni Salmelan maisemissa järven rannassa aivan eri tavalla kuin normaalielämässään. Vesi ja sen hekumallisuus ovat nousseet tietoisuuteen ja yhtenä tekijänä on ollut mahdollisuus uintiin. Vesi on mukana Henna Ahon töissä vahvasti ja samoin lempiväri vaaleanpunainen.
Henna Aho ja kollaasitekniikalla tehty maisemateos. Kuva cc-by-sa Amusa.fi
Tuovi Eskola käsittelee lautaa ja lankkuja. Puun käsittely kiehtoo ja teokset syntyvät neliömäisistä puun paloista, joiden päälle syntyvät maalaukset. Toisiinsa liitettävistä paloista tulee teos, joka lähtee yhdestä palasta. Eskola toteaakin, että kädet ajattelevat. Kuva-aiheet ovat vaihtuneet väkijoukoista taloiksi. Teoksen osat kertovat ihmisistä ja inhimillisestä elämästä. Jälkiä elämästä voivat olla vaikka pyykkinarulle unohtuneet pyykit tai kukka ikkunalaudalla.
Töiden tekemisessä on ollut hyvä fiilis. Luonto on tuonut Eskolalle Helsingin keskustassa asumisen jälkeen uusia elämyksiä, kun luonto muuttuu koko ajan ja voi olla sen keskellä. Lintujen määrä muulloin kuin kesällä on esimerkiksi yllättänyt. Palatessaan taas kaupungin arkeen Eskola kertoo ottavansa mukaan Mäntyharjulla tekemiään asioita. Yksi tällainen on lenkkeily, joka on tuonut yllättävää hyvää oloa intensiivisen maalaamisen ohella.
Tuovi Eskolan teokset syntyvät puupaloista ja värit ovat valoisat. Mintun vihreää ja pinkkiä on aina mukana. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Eskola sanoo elävänsä unelmaansa, sillä isä sekä isovanhemmat ovat Mäntyharjulta ja nyt oli ollut mahdollisuus asua paikkakunnalla. Syksy on antanut voimia ja elämyksiä monella tavalla.
Kaikki neljä taiteilijaa huokuvat selvästi tyytyväisyyttä syksyn Taidekeskus Salmelan residenssivierailustaan. Stipendiaatteja on työskennellyt Salmelassa talvikaudella tähän mennessä yhteensä yli 120.
