Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 12.01.2026

Suurteos saamelaisooppera Ovllán maailman kantaesitys Oulun teatterissa tammikuussa

Oulun teatteri, Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš ja Oulu Sinfonia tuovat odotetun suurteoksen näyttämölle perjantaina 16.1. Kyseessä on ensimmäinen kokoillan ooppera, joka kantaesitetään pohjoissaamen kielellä.

 

Kuvassa on tummalla näyttämöllä takana punaisia kartiomaisia telttoja. alemana on näytteljöitä tanssimassa edessä värikkäissä vaatteissa ja taaempana seisoo harmassa puvuissa olevia näyttelijöitä. Vasemmalla on kartiomainen lila teltta.

Kuva: Oulun teatteri

 

Ovllán tarina pureutuu suomalaisen koulutusjärjestelmän traumaattiseen lähihistoriaan. Teos kertoo 1960–1970 -lukujen koulukodeista, joissa systemaattinen assimilaatio katkaisi monen saamelaislapsen yhteyden perheeseensä ja kieleensä.

– Tämä on saamelaisten kokemus tiivistettynä yhteen ihmiseen, tuhannen ihmisen historiat mahdutettuna yhteen. Ovllán valinta peilaa niitä kivuliaita valintoja, joita sorrettuihin etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saattavat joutua tekemään selvitäkseen pitäen silti kiinni omasta arvostaan, Ovllán libretton käsikirjoittanut saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen kertoo.

Ovllán on säveltänyt Cecilia Damström ja ohjannut Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba.

Symmetria, luonto ja institutionaalinen jäykkyys musiikin keskiössä

Saamelaisooppera Ovllá on uraauurtava musiikillinen synteesi, joka yhdistää pohjoisen luonnon syvät rakenteet, joiun ja modernin sinfoniaoopperan. Teoksen musiikillinen perusta rakentuu säveltäjä Cecilia Damströmin luoman jääteeman ja Emil Kárlsenin säveltämien joikujen vuoropuheluun.

Damströmin jääteema on saanut inspiraationsa veden molekyylitason symmetriasta; musiikissa kuultavat soinnut ”hiipivät esiin”, jäätyvät soinnuiksi ja sulavat jälleen, aivan kuten vesi luonnossa. Ovllán musiikissa jääteeman vastakohdaksi asettuu Suomi, jota kuvataan jäykkänä institutionaalisena valtana.

– Musiikissa kuultava perinteinen harmonia, perinteiset tonaaliset soinnut ja jäykät, tasaisesti neljään menevät rytmit heijastavat historiallista perinnettä ja sen armottomuutta, Damström kertoo.

Pääroolissa nähtävä Emil Kárlsen tulkitsee Ovllán hahmoa äänellisessä välitilassa, joka asettuu joiun ja oopperalaulun rajapinnalle:

– Aivan kuten hahmoni on jotain saamelaisen ja suomalaisen välillä, niin myös lauluni on jotain joiun ja oopperan välillä, Kárlsen kuvailee.

Moniäänistä ja kulttuurienvälistä yhteistyötä

Ovllán taiteellinen suunnittelu on nojannut vahvasti monialaiseen ja kulttuurienväliseen yhteistyöhön:

– Prosessin ytimessä on polyfoninen suunnittelu. Suomalaisen ohjaajan, saamelaisten suunnittelijoiden ja saamelaisen koreografin yhteistyö on perustunut kuuntelulle ja huolellisesti koordinoituun moniäänisyyteen. Näyttämöstä tulee tila, joka ei ratkaise tai neuvo, se kuuntelee, ohjaaja Heta Haanperä sanoo.

Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Bihtošoabbá Helme / Helmi Hagelin, valosuunnittelijana Øystein Heitmann ja koreografina Auri Ahola. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Pääroolissa on Emil Kárlsen.

Oopperan esityskielet ovat pohjoissaame ja suomi. Ooppera on tilausteos, ja se toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oopperaan on saatu Suomen Kulttuurirahaston rahoitusta.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovllá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta, ja se avaa Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026. Oopperan esityskausi on 16.1.–28.2.1016. 

https://oulunteatteri.fi/