Suomi on saanut kolme uutta mestaripelimannia maanantai-iltana Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin avajaisjuhlassa. He ovat Riina Sakala, kaksirivinen haitari (Seinäjoki), Jaakko Kyrö, viulu (Mäntsälä) ja Alpo Suonvieri, kantele (Alavieska). (Kuvat: Krista Järvelä)
Vuoden 2026 uudet mestaripelimannit: Riina Sakala, Jaakko Kyrö ja Alpo Suonvieri Kaustisen avajaisjuhlassa maanantaina 13. heinäkuuta. Kuva: Krista Järvelä
Mestaripelimannin arvonimellä on suuri arvo kansanmusiikki- ja kansantanssikentällä. Mestareita on valittu nyt yhteensä 172 – ensimmäiset vuonna 1970, jolloin yksi heistä oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuin kansanmuusikko Konsta Jylhä. Ensimmäinen mestarikansanlaulaja nimettiin vuonna 1979, ja ensimmäinen mestarikansantanssija vuonna 2011.
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pyynnöstä Kansanmusiikki-instituutti valmistelee vuosittain esityksen uusista nimettävistä mestareista ja kuulee laajaa joukkoa kentän edustajia, esimerkiksi Suomen Kansanmusiikkiliittoa.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand sanoi avajaisjuhlan puheessaan, että Kaustisella on suomalaisessa kulttuurissa ainutlaatuinen paikka.
– Kansanmusiikki yhdistää ihmisiä tavalla, joka ei tarvitse tulkkia. Se luo yhteisöllisyyttä, iloa ja osallisuutta. Siksi kansanmusiikin ja kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole vain perinteen säilyttämistä. Se on investointi tulevaisuuteen, Strand totesi.
Uudet mestaripelimannit esittäytyivät Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla jo heti illalla Soittosalin mestarisoitossa 13.7..
Uudet mestaripelimannit:
Riina Sakala, Seinäjoki, kaksirivinen haitari
Jaakko Kyrö, Mäntsälä, viulu
Alpo Suonvieri, Alavieska, kantele
Uusien mestaripelimannien esittelyt:
Riina Sakala, Seinäjoki, kaksirivinen haitari
Riina Sakala on eteläpohjalainen kaksirivisen haitarin taitaja, joka aloitti soittamisen lapsena Alavuden kansalaisopiston haitaripiirissä 1983, opettajana muun muassa kuortanelainen mestaripelimanni Tauno Aho. Vuonna 1985 ryhmän vetovastuun otti merkittävän elämäntyön Alavuden ja eteläpohjalaisen kansanmusiikin hyväksi tehnyt mestaripelimanni Airi Hautamäki, jonka merkitys on ollut suuri myös Riinan soittouralla.
Kansanmusiikki ei ole Riinalle harrastus vaan elämäntapa. Hän on soittanut Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla joka kesä jo 40 vuotta, ja kuulonvaraisen oppimisen kautta omaksuttu elävä perinne näkyy huomattavan laajassa ohjelmistossa. Hän on kuuleman mukaan esimerkiksi laskeskellut, että voisi suorittaa kultaisen pelimannimerkin pelkästään polkkia soittamalla.
Nykyisin Riina Sakala johtaa Seinäjoen kaksirivisiä ja soittaa lukuisissa muissa yhtyeissä. Hänellä on myös runsaasti kilpailumenestystä takanaan. Riinan oma soitto on ytimeltään eteläpohjalaista poljentoa. Hän hallitsee kaksirivisen vivahteet suvereenisti: soitto on perinteistä, mutta samalla myös hänen oman näköistään. Riina Sakalan soittoa arvostetaan laajasti ja syvästi pelimannipiireissä: kun Riina ottaa haitarin käteen, kaikki tietävät, että nyt on asiaa.
Jaakko Kyrö, Mäntsälä, viulu
Jaakko Kyrö on mäntsäläläinen pelimanni, jonka soitinarsenaali kattaa viulun lisäksi ainakin oktaavimandoliinin, basson ja tuuban. Hänen pelimanniutensa juuret ovat Orimattilan Mallusjoen nuorisoseurassa. Siellä hän säesti tanhuja jo lapsena ja opetteli vaskipuhaltimia paikallisessa torvisoittokunnassa.
Soittajana Jaakko on pitkälti itseoppinut pelimanni, niin sanottu korvakuulopelimanni, joka hallitsee huikean laajan ohjelmiston erityisesti jamisoiton kautta tarttuneita kappaleita. Jaakko aina valmis soittohommiin niin harrastajaporukoissa kuin ammattilaisten kanssa – tärkeää on elävän musiikin yhteys tanssiin.
Jaakko Kyrö on silta ei vain kansanmusiikin ja kansantanssin perinteeseen synnyinpaikkansa Mallusjoen ja Mäntsälän aktiivien parissa, vaan laajemmin myös kansanperinnettä esiin nostavaan yhdessä tekemisen kulttuuriin. Jaakko on perinteensä tunteva moderni pelimanni, jalat tiukasti Päijät-Hämeen mullassa.
Alpo Suonvieri, Alavieska, kantele
Alpo Suonvieri on alavieskalainen kantelepelimanni, jonka soittoura juontaa juurensa suvun perinteeseen – isä, veli Vilho ja setä Niilo kaikki soittivat kannelta, ja Alpo omaksui ensin juuri setänsä omaleimaisen "pikkutyylin". Myöhemmin radiosta kuullut kappaleet vaikuttivat Alpon soittoon ja ohjelmistoon, ja soittotyyli kehittyi edelleen.
Alpo soittaa melodiaa oikealla kädellä Oiva Heikkilän rakentamalla kotikanteleella, vasemman käden rytmittäessä omalla tavallaan – tyylillä luonnistuvat niin eri tanssilajit kuin myös hengellinen musiikki.
Nykyään Alpo on tunnettu muun muassa duosta kantelesoittaja Riikka Yli-Kotilan kanssa – yhteistyön hedelmänä syntyi levy Mestari ja kisälli vuonna 2017. Elämänmittainen sitoutuminen kansanmusiikkiin näkyy myös opetustyössä: hän on toiminut kanteleensoiton opettajana Kalajoen ja Ylivieskan kansalaisopistoissa.
Alpon edesmennyt veli, Vilho Suonvieri oli myös mestaripelimanni, vuosimallia 1998. Leipätyönsä Alpo on hankkinut maanviljelyksellä sekä karjatilalla.
Festivaaliplaketti
Kansanmusiikkijuhlilla on jaettu festivaaliplaketteja vuodesta 1968 tunnustuksia kansanmusiikin ja -tanssin alalla ansioituneille henkilöille, jotka omalla toiminnallaan ovat tukeneet festivaaleja eri tavoin. Tänä vuonna plaketin sai ottaa avajaisjuhlassa vastaan Juhani Näreharju.
Alkuperäisen plaketin suunnitteli kaustislaissyntyinen taiteilija Tapio Wirkkala.
Juhani Näreharju on tehnyt pitkän ja monipuolisen elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi. Hän on ollut mukana Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla pikkupelimannina jo vuonna 1968 ja sittemmin vuosikymmenten ajan niin esiintyjänä, kuuluttajana, Kansanmusiikki-Instituutin työntekijänä kuin festivaalin ja instituutin lukuisissa toimikunnissa.
Näreharju on ollut myös yksi suomalaisen kansanmusiikkikentän keskeisistä rakentajista. Hän on toiminut opettajana, Suomen Kansanmusiikkiliiton toiminnanjohtajana, Kansanmusiikin Keskusliiton sihteerinä sekä useissa kansanmusiikin valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Erityisen merkittävä on hänen lähes neljä vuosikymmentä kestänyt työnsä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutuksessa lehtorina, osastonjohtajana, varajohtajana ja tuntiopettajana.
Lisäksi hänen työnsä Etno.net-julkaisujen, verkkopalvelun ja Yleisradion kansanmusiikkiohjelmien parissa on edistänyt suomalaisen kansanmusiikin tallentamista, näkyvyyttä ja tunnettuutta.
Juhani Näreharjun panos ja kädenjälki näkyy vahvana niin Kaustisen kansanmusiikkijuhlien historiassa kuin koko suomalaisen kansanmusiikkikentän kehityksessä.
