Medialukutaidon opetus Suomen kouluissa on saanut kansainvälisissä medioissa poikkeuksellisen laajan näkyvyyden. Yhdysvaltalaisen uutistoimiston reportaasi Tapanilan ala-asteen koulussa Helsingissä uutisoitiin lähes 200 mediassa ympäri maailmaa. Aiheen uutisoivat muun muassa yhdysvaltalaiset New York Post, The Independent sekä ABC News. Uutisen taustalla on Uutismedian liiton hanke, jossa kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille jaettiin Medialukutaidon aapinen.

Kuva: Medialukutaidon aapinen
Suomi on saanut poikkeuksellista kansainvälistä näkyvyyttä medialukutaidon mallimaana. Yhdysvaltalainen uutistoimisto Associated Press julkaisi tammikuussa suomalaislasten medialukutaidon opetuksesta reportaasin, joka levisi lähes 200 mediaan 18 maassa ympäri maailmaa. Juttua varten AP:n toimittaja vieraili Tapanilan ala-asteen koulussa Helsingissä. Aiheen uutisoivat muun muassa yhdysvaltalaismediat New York Post ja ABC News, sekä brittimediat Daily Mail ja The Independent.
Uutisoinnin kimmokkeena on ollut Medialukutaidon aapinen, joka jaettiin vuonna 2024 kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille.
– Suomalaisten medialukutaito on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Osaaminen ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on pitkäjänteisen työn tulosta. Mediakasvatus elää ajassa, ja sitä tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan muuttuvan mediamaiseman vaatimuksiin, sanoo medialukutaidon ja edunvalvonnan asiantuntija Susanna Ahonen Uutismedian liitosta.

Kuva: Medialukutaidon aapinen
Uutinen voi tavoittaa 580 miljoonaa ihmistä
Jutun uutisoineiden medioiden levikki on mediaseurantapalvelu Meltwaterin mukaan yhteensä 580 miljoonaa, joten juttu on saanut erittäin laajaa näkyvyyttä. Näkyvyyden laskennallinen rahallinen arvo on palvelun mukaan peräti 4,6 miljoonaa euroa, eli näin paljon rahaa pitäisi investoida, jos sama näkyvyys haluttaisiin saavuttaa markkinoinnilla.
Uutisen mukaan Suomi sijoittuu säännöllisesti kärkipäähän Euroopan medialukutaidon mittauksissa. Suomessa medialukutaitojen opetus alkaa jo kolmivuotiaana osana kansallista opetussuunnitelmaa. Medialukutaitoon kuuluu esimerkiksi erilaisten median viestien analysointi ja väärän tiedon tunnistaminen. Tavoitteena on nostaa kansalaisten kykyä tunnistaa propagandaa sekä valeuutisia, ja erityisesti Venäjän suunnalta tulevia vaikuttamisyrityksiä.
Luotettavan journalismin tunnistaminen keskiöön
Uutismedian liiton mukaan Suomessa ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen käsitykseen, että medialukutaitoa ei tarvitsisi kehittää meillä myös jatkossa.
– Kouluopetuksessa pitää yhä vahvemmin keskittyä journalismin tunnistamiseen ja luotettavan tiedon erottamiseen. Kriittisen medialukutaidon rinnalla on tarpeen puhua myös siitä, että joihinkin mediasisältöihin voi hyvällä syyllä luottaa. Journalistinen media on yksi demokraattisen yhteiskunnan keskeisimpiä tukipilareita, Ahonen sanoo.
Medialukutaidon aapinen luotiin yhteistyössä opettajien, toimittajien, luovien suunnittelijoiden, graafikkojen ja viestinnän ammattilaisten kanssa. Kirja käännettiin myös ruotsiksi ja englanniksi. Syksyllä 2024 aapiset jaettiin maksutta 472 kouluun, yhteensä 63 000 yhdeksäsluokkalaiselle.
Aapisen jakelu oli kansallisesti poikkeuksellinen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin nopeasta yhteistyöstä, joka konkretisoi medialukutaidon merkityksen osana kokonaisturvallisuutta. Kirja suunniteltiin alun alkaen fyysiseksi, jotta sen mahdollinen manipulointi digitaalisesti olisi hankalaa.
