Ateneum avaa uuden kokoelmanäyttelynsä, Suomen taiteen tarinan, museon toisessa kerroksessa. Maan rakastetuimmat klassikot esitetään uudessa valossa.
Näyttely esittää uusia rinnastuksia ja nostaa esiin teoksia, joita ei ole esitetty pitkiin aikoihin. Myös laaja arkistokokoelma nostetaan keskeiseen asemaan. Samalla Suomen taiteen tarina kytketään taiteen kansainväliseen kehitykseen ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin.
Alexander Laureus: Tulipalo yöllä talonpoikaistalossa 1809. Kuva: Kansallisgalleria, Janne Mäkinen
Pääsalissa kohtaavat esimerkiksi Eero Järnefeltin Kaski (1893) ja Edvard Munchin Kylpeviä miehiä (1907–08) sekä kauan yleisön ulottumattomissa olleet mestariteokset kuten Anders Zornin Kylpeviä tyttöjä ulkosalla (1890) ja Ilya Repinin Natalia Nordmannin muotokuva (1900).
Näyttelyä on suunniteltu puolitoista vuotta. Työryhmään kuuluvat museonjohtaja Susanna Pettersson, intendentti Timo Huusko, amanuenssi Anu Utriainen, erikoistutkija Erkki Anttonen, arkisto- ja kirjastopäällikkö Hanna-Leena Paloposki ja kokoelmajohtaja Riitta Ojanperä. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa hollantilainen Marcel Schmalgemeijer ja tilagrafiikasta Mariëlle Tolenaar.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Suomen taiteen tarina -kirja, jossa 16 asiantuntija-artikkelia johdattavat lukijansa näyttelyn teemoihin. Lisäksi kirjassa julkaistaan viisi kokoelmaan pohjaavaa novellia. Niiden kirjoittajat ovat Riikka Ala-Harja, Juha Itkonen, Heidi Köngäs, Sirpa Kähkönen ja Matti Rönkä. Kirja ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen ovat kustantaneet Ateneum/Kansallisgalleria ja Hatje&Cantz.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan niin ikään Dai Nippon Printing Co Ltd (DNP) -yhtiön digitaalisella esitystekniikalla toteuttama multimediaesitys Helene Schjerfbeckin paperipohjaisista teoksista. Kokonaisuus on suunniteltu ja kehitetty DNP Museum Labissa yhteistyössä Ateneumin taidemuseon/Kansallisgallerian kanssa.
