Olavin synnyinvuotta ei kukaan kirjannut muistiin, mutta hänen nimensä merkittiin Ala-Sastamalan kirkon tilikirjaan, josta Perttu Immonen löysi sen yli 500 vuotta myöhemmin. Hän halusi selvittää, millaista tavallisten suomalaisten elämä oli.
Suomen rahvaan historia seuraa kolmen suvun vaiheita 1400-luvulta Suomen sotaan eli 1800-luvulle asti. Sastamalan suvun lisäksi tarkastellaan toista sukua Venäjän vastaisen itärajan tuntumassa, Rantasalmella, ja kolmatta Pohjanlahden rannalla Kokkolassa. Näiden kolmen suvun elämänvaiheet muodostavat rungon, jonka ympärille Immonen on kerännyt yksityiskohtaista tietoa kunkin aikakauden arjesta.
Kansa koki kouriintuntuvasti monet historialliset murrokset, kuten uskonpuhdistuksen, kolmikymmenvuotisen sodan ja venäläiset miehityskaudet. Suvut viljelivät maata, nauttivat ikkunoiden ja paloviinan kaltaisista uutuuksista ja omaksuivat aatelisilta muotivaatteita ja tansseja. Samalla rahvas pohti maanläheisiä kysymyksiä, kuten sitä, kenen kanssa he avioituisivat, mitä pelloilleen kylväisivät, miten selviäisivät kirkon katekismuskuulusteluista ja naapureiden kanssa käydyistä apajariidoista.
Yleishistoriaa, paikallishistoriaa ja sukututkimusta yhdistelevä teos valaisee entistä tarkemmin rahvaan elämää ja näyttää sen koko kirjavuudessaan.
Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia. Atena Kustannus Oy
