Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 05.01.2020

Suomen kansallismuseon museot ja linnat kaikkien aikojen kävijäennätykseen vuonna 2019

Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili vuoden 2019 aikana yhteensä 762 481 kävijää, 7 % enemmän kuin vuonna 2018. Historiallisten museorakennusten ja ajankohtaisten näyttelyiden lisäksi yhä useampi löytää Suomen kansallismuseon kohteisiin myös erilaisten tapahtumien tai kokous- ja juhlatilaisuuksien puitteissa. Tapahtumarikas vuosi huipentui Kansallismuseon laajennuksen arkkitehtuurikilpailun ratkaisuun, 10 000 vuotta muotoilua -näyttelyn avautumiseen Etelä-Korean Soulissa sekä ilmiömäisiksi kasvaneisiin Hämeen linnan ja Olavinlinnan talvivalaisuihin.

Kuvassa kansallismuseon julkisivu Helsingissä Mannerheimitiellä.  Kuvassa on sininen taivas.

Kuva: Kansallismuseo

 

- Kuluneen vuoden aikana Suomen kansallismuseon toiminnassa, yhteistyöverkostoissamme sekä museovieraiden palautteissa on korostunut museo kaikille avoimena tilana, jossa jokainen saa kokea ja tuntea omalla tavallaan. Parhaimmillaan voimme toiminnallamme parantaa edellytyksiä monenlaiselle vuorovaikutukselle ja ymmärrykselle, ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, sanoo museopalvelujohtaja, vs. ylijohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta.

Vankila uutena kohteena heti suosikiksi – linnojen juhlavalaisuista osallistavia somehittejä

Suomen kansallismuseon kokonaiskävijämäärä 762 481 on museoperheen kaikkien aikojen ennätyslukema. Suurimpia kävijämäärien kasvuja olivat Hämeen linnan +14 % ja Louhisaaren +13 %. Olavinlinnassa, Langinkoskella ja Seurasaaressa nousua oli kussakin noin 9 %. Museokortilla vierailevien kävijöiden lukumäärä vaihtelee kohteittain, ollen keskimäärin 21 % koko kävijämäärästä.

Vuonna 2019 Suomen kansallismuseoon liitettiin kymmenes museokohde, Vankila Hämeenlinnassa. Aiemmin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämä Vankila avattiin toukokuussa. Vankila saavutti heti odottamattoman suosion, kun kävijöitä kirjattiin 31 455 – museon kaikkien aikojen ennätys.

Hämeen linnassa valmistuivat vuoden aikana odotetut muutokset: pysyvä Rikkauksien Häme -näyttely, asevitriini sekä museokaupan tilat uudistuivat. Kiinnostava linna sekä Linnanniemen lukuisat suuret yleisötapahtumat siivittivät myös Hämeen linnan 111 822 kävijällään koko vuosikymmenen vilkkaimpaan vuoteen. Vuoden lopun juhlavalaisu toteutettiin linnassa ammattilaisten ja ideakilpailun voittaneiden yhteisponnistuksena. Valoteokset valtasivat myös sosiaalisen median: Hämeen linnan juhlavalaisu on taltioitu pelkästään Instagramissa satoihin kuviin. Myös Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan suosio kasvoi entisestään kävijämäärän oltua 149 873.

Helsingin Kansallismuseossa vieraili vuonna 2019 yhteensä 227 235 henkilöä. Kansallismuseo vaikuttaakin saavuttaneen uuden tason kävijämäärissä, joka on kasvanut vain neljässä vuodessa liki 50 %. Vuonna 2019 näyttelyihin liittyvä ohjelma, eli luennot, työpajat ja teemapäivät, olivat erittäin kysyttyjä. Tapahtumakävijöitä oli Kansallismuseossa 56 000. Tunnelma oli katossa muun muassa miekkaluennoilla, romanipäivänä, vintagetapahtumissa, Kuolleiden päivänä ja Kansallismuseon toimiessa kesällä vuoden Pride Housena. Kansallismuseon Kesäpihan tapahtumat keräsivät 15 000 kävijää. Erilaisia yritys- ja koulutustilaisuuksia järjestettiin Kansallismuseossa vuoden aikana lähes 160 kappaletta.

 

Kuvassa on tumman ruskea Karunan kirkko Seurasaaressa.  Kuva on otettu kesällä.

Kuva: wikipedia.org

 

Seurasaaren ulkomuseossa vietettiin 110-vuotisjuhlaa. Kävijämäärä ylitti edellisvuoden ollen 55 973, ja perinteisinä suosikkeina jatkoivat Seurasaaren juhannus, Lasten Seurasaari ja Seurasaaren Joulupolku. Presidentti Kekkosen kotina tunnetussa Tamminiemessä vieraili 16 905 ja Hvitträskin ateljeekodissa 17 762 kävijää, molemmat edellisvuoden tasolla. Kesäkohteista Louhisaaren kartanolinnassa kävijämäärä jatkoi tasaista nousua ollen 19 404 kävijää, ja Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla oli ennätykselliset 12 431 kävijää. Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevassa Suomen merimuseossa sekä jäänmurtaja Tarmossa oli hyvä vuosi, yhteensä 119 621 kävijää.

Kansainvälisyys ja ympäristövastuu nousivat teemoiksi

Kansallismuseossa talvella 2018–2019 nähty 10 000 vuotta muotoilua -näyttely, joka esitteli runsaasti myös Kansallismuseon omia kokoelmaesineitä, avautui joulukuussa uudelleen Etelä-Korean kansallismuseossa Soulissa. Vuoden 2020 aikana näyttely nähdään maan kansallismuseon kolmessa eri museossa.

Lokakuussa 2019 Suomen kansallismuseo sai kansainvälistä huomiota, kun Mesa Verde -kokoelman esineistö nousi esiin presidenttien Niinistö ja Trump tapaamisessa. Suomi tulee luovuttamaan kokoelmaan kuuluvat ihmisjäänteet ja niiden kanssa haudoista löydetyt esineet takaisin Yhdysvaltain alkuperäiskansoille. Repatriaatiokysymykset eli kokoelma-aineistojen luovutukset ja palautukset niiden alkuperämaihin ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joissa Kansallismuseo toimii laajassa kansainvälisessä verkostossa.

Näyttelyohjelmistossa nousivat vahvasti esiin ympäristönsuojelun kysymykset. Kansallismuseon kesässä nähtiin valokuvaaja Nick Brandtin vaikuttava näyttely Inherit the Dust. Kotkassa Suomen merimuseossa puolestaan avautui Merimonsterit jatkuen tammikuuhun 2021 saakka. Muinaisten merikarttojen hirviöistä kertova näyttely johdattelee huomaamaan nykypäivän tuhoisat merten hirviöt: muoviroskat ja saasteet.

Vuoden 2019 aikana käytiin arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksesta. Kaksiosaisen, loppuun asti nimimerkeillä käydyn kilpailun voitti JKMM Arkkitehtien työ ”Atlas”. Lisärakennuksen toteutus on kirjattu tämänhetkiseen hallitusohjelmaan. Mikäli hanke etenee keskeytyksettä, lisärakennuksen on tarkoitus avautua yleisölle vuonna 2025.

 

Kuvassa on Hämeen linnan alue kuvattuna ilmasta.

Kuva: museot.fi

 

Vuoden 2020 ohjelmiston kulmakivinä arvot, ymmärrys ja kohtalot

Alkavana vuonna Suomen kansallismuseon ohjelmistossa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Kansallismuseossa lokakuussa 2019 avautunut, 15.3.2020 saakka nähtävä Maailma, jota ei ollut -näyttely on aikamatka muun muassa mayojen, asteekkien ja sapoteekkien Etelä- ja Väli-Amerikassa kukoistaneisiin korkeakulttuureihin. Näyttely herättää ajattelemaan myös sitä, millä oikeudella eurooppalaiset ottivat kaiken haltuunsa. Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset käsittelee vaikeaa ja vaiettua aihetta 24.1.–19.4.2020. Meeri Koutaniemen valokuvissa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen tarinoissa ja tekemissä haastatteluissa piirtyvät esiin inkerinsuomalaisten identiteetit ennen ja nyt. Mesa Verde -kokoelmasta palautettavat 28 hautaesinettä ovat esillä Kansallismuseon Keskihallin yhteydessä 14.1.–1.3. Ihmisjäänteitä ei kuitenkaan eettisistä syistä tässä esillepanossa nähdä.

Museon kesänäyttelyn aiheena ovat Muumit ja erityisesti näiden Tove Janssonin rakastettujen hahmojen arvot ja elämänfilosofia, 15.5.–20.9.2020. Tapahtumarikas Kansallismuseon Kesäpiha avautuu jälleen kesäksi 2020. Talvikauden näyttelyssä Sami Parkkisen valokuvateokset pysäyttävät pohtimaan aikuisen ja lapsen – isän ja pojan – tapaa hahmottaa maailmaa. Kansallismuseon pysyvien näyttelyiden uudistus etenee, ja Suomen alueen historiaa keskiajalta itsenäistymisen alkuvaiheisiin saakka kattava osuus on uudistuksen vuoksi pääosin suljettuna. Aiemmin uudistetut Esihistoria sekä Suomen tarina ovat avoinna, ja tämä Toista maata -niminen osio avautuu vuoden 2021 alkupuolella.

Tamminiemessä juhlistetaan presidentti Kekkosen syntymän 120-vuotisjuhlaa. Toukokuussa 2019 avautuneen Museoviraston journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja akateemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvanäyttely on esillä 27.12.2020 asti. Maaliskuussa Tamminiemen illoissa valloittaa tanssiteos Uotinen Goes Kekkonen, jossa pääroolin esittää Jorma Uotinen. Hvitträskin kesässä nähdään kapinallisestakin kansallisromantiikasta ja myös 1960-luvusta teemoja ammentava taidekäsityön näyttely. Myös Hämeen linnassa nähdään ensi vuonna erityisiä vieraita, kun ritariajan puitteisiin tuodaan 17.4.–29.11.2020 belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin 3D-veistoksia, muun muassa mielikuvituksellisia kyborgeja.

Kotkassa Suomen merimuseolla, Merikeskus Vellamossa, avautuu toukokuussa 2020 Suomen kansallismuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä toteuttama Kohtalona Ruotsinsalmi. Vuosina 1789 ja 1790 käytyihin mittaviin Ruotsinsalmen meritaisteluihin ja -linnoitukseen tutustutaan elämäntarinoiden, ankarien taisteluiden pauhun sekä merenpohjasta löydettyjen hylkyjen ja esineistön avulla. Näyttelyn toteutuksessa nähdään ja koetaan viimeisintä mallinnus- ja peliteknologiaa. Kohtalona Ruotsinsalmi tulee olemaan avoinna pysyvästi.

Kaikissa museoissa järjestetään vuoden mittaan runsaasti yleisölle avoimia tapahtumia luennoista ja työpajoista seikkailupäiviin ja markkinoihin. Parhaat kanavat seurata vilkasta tapahtumatarjontaa ovat museokohteiden Facebook- ja Instagram-tilit tai paikallislehdet.