Tikanojan taidekoti avautuu syyskauteen laajan remontin jälkeen. Uusi näyttely johdattaa Suomen ensimmäisen taiteilijasiirtokunnan maailmaan. Ahvenanmaalla vuosina 1886–1914 toiminut Önningebyn taiteilijasiirtokunta oli merkittävä kohtaamispaikka suomalaisille ja ruotsalaisille taiteilijoille sekä tärkeä ulkoilmamaalauksen keskus Pohjolassa. Samalla avautuu uudelleen pysyvä näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä Tikanojan taidekodin kokoelmista
Ida Gisiko-Spärck. Kaalimaa, 1886. Önningebyn museo. Kuva: Önningebymuseet
Näyttely mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta esittelee Önningebyn taiteilijasiirtokunnan keskeisiä jäseniä, erityisesti naispuolisia taiteilijoita, jotka muodostivat yhteisössä enemmistön. Esillä on teoksia muun muassa Nina Ahlstedtilta (1853–1907), Elin Danielson-Gambogilta (1861–1919), Ida Gisiko-Spärckiltä (1859–1940), Amelie Lundahlilta (1850–1914), Anna Wengbergiltä (1865–1936) ja Hanna Rönnbergiltä (1862–1946). Lisäksi näyttely nostaa esiin kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, Närpiössä syntyneen Elin Alfhild Nordlundin (1861–1941) sekä Uudessakaarlepyyssä syntyneen Eva Topelius-Acken (1855–1929).
Ulkoilmamaalaus sai jalansijaa taiteilijasiirtokunnissa
Önningebyn taiteilijasiirtokunta syntyi taiteilija Victor Westerholmin aloitteesta vuonna 1886. Westerholm kutsui ystäviään Ahvenanmaalle ja kesäasunnolleen Tomtebohon maalaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.
Ulkoilmamaalaus yleistyi. Ensimmäinen taiteilijasiirtokunta oli perustettu 1830-luvulla Ranskan Barbizonissa, ja niin kutsuttu Barbizonin koulukunta levisi nopeasti muihin Euroopan maihin. Grez-sur-Loingin, Pont-Avenin ja Skagenin taiteilijasiirtokunnista tuli suosittuja vierailukohteita pohjoismaalaisille taiteilijoille. Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa taiteilijat kuvasivat teoksissaan maaseutua ja ahvenanmaalaista saaristoa.
Villa Tomtebosta muodostui nopeasti yhteisön sydän. Perustajajäseniä olivat Westerholmin lisäksi taiteilijapariskunta Fredrik ja Nina Ahlstedt, Hanna Rönnberg, Elin Danielson-Gambogi, Alexander Federley ja ruotsalainen taiteilija J.A.G. Acke. Vaikka Önningebyn taiteilijasiirtokunta toimi vuosina 1886–1914, sen kukoistuskausi osui ensimmäiselle kuudelle vuodelle. Ryhmän kokoonpano vaihteli vuosittain. Osa taiteilijoista palasi toistuvasti yhteisöön, kun toiset olivat siellä vain yhden tai muutaman kesän. Vuosien mittaan siirtokuntaan kuului yli 30 taiteilijaa.
Naistaiteilijat merkittävässä roolissa
Önningebyn erityispiirre oli naistaiteilijoiden vahva asema. Vaikka siirtokunnan perustamisvaiheessa nais- ja miespuolisia taiteilijoita oli yhtä paljon, muodostivat naiset myöhemmin enemmistön yhteisössä. Heille Önningeby tarjosi mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työhönsä vapaammin kuin monissa aikakauden perinteisissä ympäristöissä.
Taiteilijat työskentelivät luonnossa ja kuvasivat teoksissaan Ahvenanmaan saaristoa, maaseutumaisemia, paikallisia asukkaita sekä toisiaan. Esiin nousevat muun muassa Elin Danielson-Gambogin realistiset kuvaukset, Hanna Rönnbergin Ahvenanmaan maisemat sekä Ida Gisiko-Spärckin herkät ranta- ja luontoaiheet. Yhteisöstä tuli myös tärkeä verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon paikka, jossa syntyi uusia ystävyyksiä ja taiteellisia vaikutteita yli maiden rajojen.
Hanna Rönnberg, Ikkunalla 1888, Önningebyn museo. Kuva: Önningebymuseet
Yhteyksiä Pohjanmaahan
Näyttelyssä tuodaan esille kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, jotka kuuluivat Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan ja joiden tuotantoa etsittiin erityisesti tätä näyttelyä varten.
Uudessakaarlepyyssä syntynyt Eva Topelius-Acke (1855–1929) oli kirjailija Zacharias Topeliuksen tytär. Hän liittyi Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan vuonna 1887 ja tunnetaan erityisesti maisema-akvarelleistaan sekä kukka-aiheisista teoksistaan.
Närpiössä syntynyt Elin Alfhild Nordlund (1861–1941) opiskeli Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa aikansa merkittävien taiteilijoiden johdolla. Hän osallistui Önningebyn toimintaan 1880-luvun lopulla ja kuvasi teoksissaan erityisesti rannikkomaisemia. Myöhemmin hän toimi pitkään piirustuksenopettajana, mutta jatkoi aktiivisesti myös omaa taiteellista työskentelyään.
Näyttely on esillä 10.10.2026–20.2.2027 Tikanojan taidekodissa. Veljekset Gröndahlin säätiö on tukenut taloudellisesti näyttelyhankkeen toteuttamista. Näyttelyssä järjestetään avoimet avajaiset perjantaina 9.10.
https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/
