Suomen elokuvasäätiön hallitus teki lokakuun kahdessa päätöskokouksessa 464 päätöstä, joista 110 oli myönteisiä. Tukia haettiin yli 18,6 miljoonan euron arvosta ja jaetun tuen yhteismäärä on 2 999 995 euroa.
Käsikirjoitusapurahat
Käsikirjoitusapurahoja haettiin kaikissa lajityypeissä 241 hankkeelle, joista 36 sai myönteisen päätöksen, eli läpimeno oli 15 %. Apurahaa haettiin 1 961 000 euron arvosta ja myönnettiin yhteensä 224 000 euroa.
Johanna Vuoksenmaa on yksi apurahan saajista. Kuva: Ilmari Pylvänäinen
Käsikirjoitusapurahalla edistyy 20 pitkää fiktioelokuvaa, yhdeksän dokumenttielokuvaa, neljä lyhyttä fiktioelokuvaa sekä kolme sarjaa. Lyhytelokuvista kaksi ja sarjoista yksi on animaatioita.
Apurahan saaneiden käsikirjoittajien joukossa on sekä kokeneita tekijöitä että nuoria ammattilaisia. Maarit Lalli työstää pitkää fiktioelokuvaa Aurora Karamzinista, ja Johanna Vuoksenmaalla on työn alla epäromanttinen komedia 21 tapaa pilata avioero.
Lyhytelokuvistaan tunnettu Risto-Pekka Blom käsikirjoittaa ensimmäistä pitkää fiktioelokuvaansa Elokuvissa ne käyttää nahkavyötä. Keväällä Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa Matalapaine-lyhytelokuvallaan mukana ollut Helmi Donner käsikirjoittaa niin ikään pitkää fiktioelokuvaa nimellä Toisten tarpeet.
Tuotannon tuet
Kehittämistukea haettiin tällä vuoden kolmannella kierroksella 127 hankkeelle lähes 3,3 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 27 hankkeelle yhteensä 757 000 euroa. Tuensaajien joukossa on 12 pitkää fiktioelokuvaa, 10 dokumenttielokuvaa, neljä sarjaa ja yksi lyhyt fiktioelokuva. Pitkistä fiktioelokuvista kaksi ja sarjoista yksi on animaatioita.
Kehittämistukea sai mm. Katja Gauriloffin lyhyt fiktioelokuva Kå'll-lååddaž, Samppa Batalin pitkä fiktioelokuva Isä ja poika, Mariko Härkösen animaatiosarja Minifauna ja Otso Tiaisen dokumenttielokuva They Don't Buy Hitler T-shirts in Berlin.
Tuotantotukea haettiin 54 hankkeelle yli 12,4 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 10 hankkeelle 1 381 500 euroa. Niistä seitsemän on dokumenttielokuvia, yksi lyhyt fiktioelokuva ja kaksi pitkiä fiktioelokuvia, joista toinen on animaatioelokuva. Hankkeista yksi lyhyt fiktioelokuva, yksi pitkä fiktioelokuva ja kaksi dokumenttielokuvaa on yhteistuotantoja, joissa suomalaistuottajalla on vähemmistöosuus.
Ilveskuiskaaja- ja Hukkamies-elokuvistaan tunnettu Juha Suonpää ohjaa seuraavaksi kokeellisen luontodokumenttielokuvan Creaturama – Eläinten eepos, jonka kuvamateriaali on seitsemän vuoden ajaksi metsään jätettyjen automaattikameroiden tallentamaa.
Metsämarja Aittokosken ja Antti Aittokosken ohjaama pitkä animaatioelokuva Pikkuli ja Tähtipeura siirtää Pikku Kakkosesta tutut hahmot valkokankaalle. Talven taikamaahan sijoittuvan, pienille lapsille suunnatun elokuvan levitystä on kaavailtu loppuvuoteen 2026.
Levityksen tuet
Markkinointi- ja levitystukea haettiin noin 622 000 euron arvosta yhdeksälle kotimaiselle elokuvalle. Kaikki hakijat saivat tukea, yhteensä 425 000 euron arvosta. Elokuvasäätiön tuotantotukea saaneiden elokuvien lisäksi markkinointi- ja levitystukea myönnettiin elokuville Huutamisen taito, Syke: Kipinöitä yössä ja Kronos Kairos.
Maahantuontitukea haettiin yhdeksälle elokuvalle ja myönnettiin seitsemälle yhteensä 80 000 euroa. Tuen avulla Suomessa levitetään valkokankaille mm. Sundancessa palkittu amerikkalaisdraama Sorry, Baby, Berlinalen kilpasarjassa nähty irlantilaisdraama Nämä pienet asiat ja Cannesissa ensi-iltansa saanut japanilaiselokuva Exit 8.
Kulttuuriviennin tuet
Kulttuuriviennin tukia myönnettiin lokakuussa 132 495 euron arvosta yhteensä 21 hakemukselle, joista viisi kohdistui hanketukeen, yksi kansainvälisen levityksen hanketukeen ja 15 matkatukeen.
Hanketuella edistetään Fleakin, Silent Legacyn ja Haliman kansainvälistymistä, suomalaisen Outsider-taiteen vientihankkeen näytöksiä Tokiossa sekä 100 litraa sahtia -elokuvan Oscar-kampanjaa.
Selaa tukipäätöksiä: https://www.ses.fi/tuenhakijalle/tukipaatokset/#/feed
