Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 10.09.2014

SLS julkaisee Albert Edelfeltin kirjeitä verkossa

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) julkaisee verkossa uuden kirje- ja taidejulkaisun, Albert Edelfelts brev, yhteistyössä Kansallisgallerian kanssa.

Julkaisu on lajissaan ainutlaatuinen, yhdistäen Edelfeltin kirjeitä ja taidetta Myhteen kokonaisuuteen. Julkaisun tavoitteena on tarjota ennennäkemätön rekonstruktio Edelfeltin taiteesta tekstein että kuvin.

Albert Edefelt 1800-luvun puolivälissä. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
Albert Edefelt 1800-luvun puolivälissä. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)

Albert Edelfelts brev -verkkojulkaisussa (edelfelt.sls.fi) voi lukea kirjeitä joita Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1885–1886. Julkaisuun tullaan lisäämään uusia vuosikertoja kirjeitä ja taidetta. Valikoima Edelfeltin kirjeitä on aikaisemmin julkaistu kirjamuodossa, muun muassa Edelfeltin siskon Berta Edelfeltin toimesta jo 1910–1920-luvulla. Nyt Edelfeltin säilynyt kirjeenvaihto julkaistaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Julkaisu on vapaasti saatavilla verkossa.

Albert Edefeltin kirje äidilleen Alexandra Edelfeltille. Kuva:  Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)
Albert Edefeltin kirje äidilleen Alexandra Edelfeltille. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)

– Edelfeltin lähettämät kirjeet äidilleen ovat olleet hyvin keskeisessä asemassa kaikessa Albert Edelfeltistä tehdyssä tutkimuksessa, mutta ne antavat niin paljon enemmän. Ne ovat portti suomalaisen taidehistorian kulta-aikaan ja 1800-luvun loppupuolen kotimaiseen, pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan, sanoo arkistonhoitaja Maria Vainio-Kurtakko SLS:sta, yksi verkkojulkaisun aloitteentekijöistä.

Edelfelt kirjoitti äidilleen melkein kolmen vuosikymmenen ajan, usein monta kertaa viikossa. Kirjeissään hän kertoi työstään, ihmisistä joita tapasi sekä päivän uutisia Pariisista, Göteborgista, Tukholmasta, Helsingistä, Berliinistä ja Pietarista. Kirjeet kuvaavat yksityiskohtaisesti sekä hänen taiteilijaelämäänsä, että sitä ympäristöä missä hän eli. Edelfeltillä oli laaja verkosto ja perusteellinen tapa kuvata tapahtumia.

– Kirjoittajana Edelfelt on erinomaisen viihdyttävä! Hän on nokkela, hauska ja hyvin sanavalmis. Hän maalaa taitavasti sanoin, jonka ansiosta on helppoa kuvitella se mitä hän kuvailee, sanoo Vainio-Kurtakko.

Humanistisen tieteen yhdistäminen digitaaliseen tekniikkaan

Julkaisu sisältää SLS:n, Kansallisgallerian sekä Ateneumin yhteistyön ansiosta suuren kokoelman digitoituja valokuvia taideteoksista ja luonnoksista. Valokuvat on yhdistetty julkaisussa niihin kirjeisiin, joissa Edelfelt kirjoittaa yksittäisistä teoksista. Tämän lisäksi julkaisussa voi tehdä hakuja kirjeissä mainituista henkilöistä, paikoista ja asiasanastoista.

Albert Edelfelts brev on hyvä esimerkki siitä mitä digital humanities edustaa: humanistinen asiantuntemus kohtaa informaatioteknologian ja tietoa yhdistetään uudella tavalla niin, että se on kaikkien saatavilla.

– Tämä uniikki kirje- ja kuvayhteistyö tekee mahdolliseksi seurata taideteoksen luomista alusta saakka, sekä Edelfeltin omin sanoin, että luonnoslehtiöiden avulla aina valmiiksi teokseksi asti. Julkaisu on tarkoitettu myös muille kuin taiteesta kiinnostuneille. Se tarjoaa uusia näkökulmia ajanjaksolle 1870–1900 niin suomalaisessa, pohjoismaisessa kuin ranskalaisessa historiassa. Jokaiselle löytyy jotain, lupaa Maria Vainio-Kurtakko.

Albert Edefeltin maalaus Luxenburgin puutarha. Kuva: Ateneum/ Hannu Aaltonen
Albert Edefeltin maalaus Luxenburgin puutarha. Kuva: Ateneum/ Hannu Aaltonen

Albert Edelfelt (1854−1905) on yksi Suomen kautta aikojen arvostetuimpia kuvataiteilijoita, joka oli kansainvälisesti tunnettu jo elinaikanaan. Svenska litteratursällskapet i Finland vastaanotti kirjekokoelman lahjoituksena Edelfeltin sisarilta vuonna 1935. Viisikymmentä vuotta lahjoituksen jälkeen, vuonna 1985, kirjeiden lukeminen sallittiin ja nyt, melkein kolmekymmentä vuotta myöhemmin, ne julkaistaan verkossa.

SLS jatkaa verkkojulkaisuun kehittämistä ja lisää kirjeitä julkaistaan jatkossakin. Tulevaisuudessa verkkojulkaisua täydennetään muiden arkistojen ja museoiden kokoelmien valokuvilla.