Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865‒1957) musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset sävellyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan Sibeliuksen elämään ja aikakauteen.
Alkuperäisaineistoina esillä ovat mm. Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuuluvat Lemminkäinen, viulukonsertto ja viides sinfonia.
Jean Sibelius. Lemminkäinen Tuonelassa käsikirjoitus 1896, jossa Sibeliuksen korjauksia vuosilta 1897 ja 1939. Kuva: Kansalliskirjasto
Näyttelyn avajaisissa saa myös kantaesityksensä Sibeliuksen 1902 kirjoittama sävellysluonnos. Sibeliuksen kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa esillä oleva Andy Warholin (1928‒1987) piirros Sibeliuksesta. Näyttely liittyy Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen ja se toteutetaan Kansallismuseon, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Ainolan yhteistyönä. Näyttelyyn liittyy yleisötapahtumia ja osa näyttelystä on myös verkossa mobiilisovellutuksena osoitteessa sibelius.kansallismuseo.fi/fi
Andy Warhol, Sibelius. Kuva: Kansallismuseo
Näyttely jakautuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana. Esillä on lähes 130 esinettä mm. alkuperäisiä sävellyskäsikirjoituksia, nuotteja ja konserttiohjelmia Kansalliskirjastosta sekä kirjeitä ja vekseleitä Kansallisarkistosta. Esillä on myös Jean ja Aino Sibeliukselle kuuluneita pukuja Kansallismuseosta sekä esineistöä Ainolasta. Näyttelyssä on esillä Sibeliukselle kuulunut viulu silloin, kun se ei ole aktiivisessa konserttikäytössä.
Näyttely valottaa Kansalliskirjastossa säilytettävää maailman laajinta Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitusaineistoa monipuolisesti. Mukana olevat teokset edustavat eri vuosikymmeniä ja erilaisia sävellystyyppejä, joita ovat kamarimusiikki, sävelruno, sinfonia, laulu-, piano-, kuoro- ja näyttämömusiikki sekä konsertto. Näytteillä on sivuja mm. seuraavista teoksista: Korppoo-trio, Satu, Lemminkäinen, Jääkärimarssi, sinfoniat 5 ja 7, viulukonsertto, Myrsky ja Rituaalimusiikki. Esillä on myös myöhäisiä luonnoksia, jotka saattavat liittyä kahdeksanteen sinfoniaan.
Kansalliskirjaston Sibelius-kokoelma sisältää sekä sävellyskäsikirjoituksia että painettuja nuotteja. Suurin osa sävellyskäsikirjoituksista on tullut suvun lahjoituksena Ainolasta 1982. Kokoelmaa on kartutettu myös ostoilla ja lisäksi se sisältää joitakin talletuksia. Käsikirjoituskokoelmassa on n. 2000 yksikköä pienistä luonnoslapuista kokonaisiin sinfoniapartituureihin ja näyttämöteoksiin 1880-luvulta Sibeliuksen kuolinvuoteen 1957 asti.
Sibeliuksen koti Ainola, kuvattu 2015. Kuva: Taneli Eskola
Näyttelystä on ilmestynyt SKS:n kustantama kolmikielinen julkaisu, joka on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.
Säveltäminen oli Jean Sibeliukselle paitsi mielikuvituksen lentoa, luontoelämysten, tunnelmien, tuoksujen ja värien sekä taiteista saatujen virikkeiden muuntamista musiikiksi, toisinaan ankaraakin työtä - "takomista" tai arvoituksellisten mosaiikkikuvien kokoamista. Mestariteokset valmistuivat usein pitkällisten ponnistelujen, monien yritysten ja myös erehdysten tuloksena.
Tuhannet sävellyskäsikirjoitussivut, jotka Sibelius kaikeksi onneksi säilytti ja jotka hänen perillisensä lahjoittivat tutkijoiden ja muusikoiden ulottuville Kansalliskirjastoon, ovat tärkein ja rikkain lähde säveltäjän luomistyöhön perehtyvälle: pelkästään niiden valtava määrä kertoo paljon Sibeliuksen työn luonteesta. Kansalliskirjastossa 1996 käynnistynyt laaja julkaisuhanke, Jean Sibeliuksen teosten kriittinen kokonaiseditio Jean Sibelius Works (JSW) tarjoaa Sibelius-tutkimukselle uutta ja rikasta tietoa.
Näyttelyn avajaisissa tulee päivänvaloon Sibeliuksen Hankoniemen Tvärminnessä syyskuussa 1902 kirjoittama sävellysluonnos. Tämä luonnos syntyi samoihin aikoihin, kun nykyisin maailman soitetuin viulukonsertto sävellettiin, mutta se ei päätynyt mihinkään tunnettuun sävellykseen. Luonnossivu jäi Ainolan nuottipinoihin ja päätyi lopulta Kansalliskirjaston Sibelius-kokoelmaan. Sävellys saa kantaesityksensä pianisti Folke Gräsbeckin esittämänä näyttelyn avajaisissa to 15.10.2015.
SKS:n julkaisussa Jokainen nuotti pitää elää tuodaan esille uusinta Sibelius-tutkimuksessa saatua tietoa. Kirjoittajat ovat professori emeritus Fabian Dahlström, professori Veijo Murtomäki, professori Leif Segerstam, sektorijohtaja Marja Pohjola ja ylitarkastaja Taina Tammenmaa Kansallisarkistosta, intendentti Jouni Kuurne Kansallismuseosta, museonjohtaja Hilkka Helminen Ainolasta, Sibeliuksen koottujen teosten toimittajat: tutkijat dosentti Kari Kilpeläinen, MuT Anna Pulkkis, MuT Tuija Wicklund, dosentti Timo Virtanen ja MuT Sakari Ylivuori Kansalliskirjastosta.
3>
