Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 29.02.2020

Säätiöt tukivat kansalaisten hankkeita 164 miljoonalla eurolla - musiikille eniten tukea taiteissa

Säätiöiden vaikutus rivikansalaiselle on tärkeämpi ja monipuolisempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Yhteensä yleishyödylliset säätiöt tukevat Suomessa vuosittain 500 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta kaikkia hyödyttävää toimintaa. Tuen jakautuminen on nyt selvitetty kattavasti ensimmäistä kertaa.

 

Kuvassa on graafinen pyöreä kuvio, josta lähtee pallot eri taiteenlajeihin rahoitustietoihin.

 

Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan lähes 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2018. Selvitys myös suhteuttaa yksityisen tieteen ja taiteen rahoituksen julkiseen tukeen: säätiöt tuovat vaihtoehtoja ja monipuolisuutta rahoituskenttään. Joillekin aloille säätiötuki on ratkaisevaa.

Tiede sai säätiötuesta 49 %, taide 14 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen peräti 37 %. Säätiöt rahoittivat tiedettä 223 miljoonalla eurolla, taidetta 63 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 164 miljoonalla eurolla. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla museoista maanpuolustukseen, tiedekasvatuksesta liikuntaan ja urheiluun sekä yksittäisen toimialan kehittämisestä yhdistystoimintaan.*

164 miljoonalla saatiin ympäri Suomea mm. partiolaisille telttoja, kylätaloille defibrillaattoreita, peräkärrysauna yhteiselle uimarannalle, pihaleikkitelineitä ja jumppamattoja nuorisoseurantaloille, koirakerhoille agility-puomeja, palvelutaloihin musiikkivierailuja, sotaveteraaneille asumistukea, ulkoilureiteille laavuja ja harrastaja-sukututkijoille asiantuntijaluentoja.

– Halusimme tietää tarkemmin, miten apurahasäätiöiden tuki vaikuttaa. Tiesimme mittakaavan ja säätiöiden merkityksen kansalaisyhteiskunnalle, mutta silti tulokset yllättivät, säätiöiden kattojärjestön Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu sanoo. – Hämmästyttävintä on säätiötuen monipuolisuus ja kuinka monia se koskettaa. Säätiöt pitävät Suomen elävänä.

Lääketieteelle ja humanisteille säätiöt ovat pelastusrengas

Kun valtion ja kotimaisten yritysten tutkimusrahoitus alalle on laskenut, lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivatkin lääke- ja terveystieteet, yli 86 miljoonaa euroa. Summa on todella merkittävä, noin 30 % alan kaikista tutkimusmenoista.

Humanistisia tieteitä säätiöt tukivat 36 miljoonalla eurolla. Säätiörahoituksella on humanistiselle tutkimukselle suuri merkitys: tuen osuus on yli 27 % alan kaikista tutkimusmenoista. Yhteiskunta- ja taloustieteet saivat 37 miljoonaa euroa, mikä on alan tutkimusmenoista 10 %. Säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle on ollut itsenäisyyden ensimmäisen sadan vuoden aikana yli 4 miljardia euroa, mikä selvisi syksyllä 2018 valmistuneessa Tieteen tukijoukot -tutkimushankkeessa.

Taiteessa musiikki sai eniten, visuaalisissa taiteissa säätiörahoituksen merkitys suurin

Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi. Säätiöiden 63 miljoonaa euron tuki taiteelle on lähes kaksi kertaa yhtä paljon kuin Taiteen edistämiskeskus Taiken vuotuinen 35 miljoonan euron tuki.

Taiteenlajeista eniten tukea sai musiikki, 16 miljoonaa euroa. Toisella sijalla olivat esittävät taiteet 13 miljoonalla eurolla. Molemmissa säätiöiden tuki vastaa 20 % julkisesta rahoituksesta, johon sisältyvät myös orkesterien ja teatterien valtionosuudet.

Visuaalisissa taiteissa 11 miljoonan euron säätiörahoituksen rooli on merkittävin: se on yhtä suuri kuin julkinen rahoitus. Kirjallisuuden 7 miljoonaa euroa on niin ikään alalle merkittävä, kolmannes julkisesta rahoituksesta.

Säätiöt ylläpitävät lisäksi taidekokoelmia ja luovien alojen residenssejä sekä toteuttavat omia taidehankkeita, kuten Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin 25 miljoonan euron Taidetestaajat – Konsttestarna, jossa kolmessa vuodessa viedään kaikki Suomen 8.-luokkalaiset kokemaan taide-elämyksiä.