Filosofian tohtori Riitta Koskisen tämän vuoden tietoteoksen nimi on yksinkertaisesti Suomalainen kartano. SKS on jälleen tehnyt kulttuuriteon kustantamalla kartanokulttuurisen teoksen, jossa on rikas sisältö.
Teoksesta avautuu huikea näkymä suomalaisen arkkitehtuurin heräämisvaiheeseen, jossa suunnittelijat ja rakentajat tekivät uraa. Kukapa olisi parempi luotsi Christian Friedrich Schröderin ja aikalaisten luomien kartanoiden esittelijäksi kuin Riitta Koskinen.
Osa Suomalainen kartano -kirjan kantta. Katso koko kansi kirjan julkaisua esittelevästä Amusan jutusta täältä:
Fagervik, Teijo, Nuhjala, Lapila, Paddainen ja Saaren kartano monen muun ohella ovat luoneet käsityksen kauniista talosta ja ympäristöstä kansalliseen tajuntaan. Satunnainen lukija ei hevin miellä, että kartanot eivät ole syntyneet itsestään eikä niiden ylläpito ole itsestään selvyys. Samalla kun ihailee kartanoiden ja interiöörien kuvia, kartanoiden tekijät ja suunnittelijat kulkevat keralla.
Lukijasta, jolla on tavanomaiset tiedot, on kiinnostavaa oppia, miten huonejako muuttui säätyläiskodeissa, miten julkinen ja yksityinen tila erotettiin, miten sisävessat yleistyivät, miten förmaakit muuttuivat mukaviksi seurustelutiloiksi. Koskisen mukana oppii rakennuksista tärkeimmät, ja siinä ohessa tapakulttuurin muotoja, miksei elämäntapaa ylipäätään.
Suomalainen kartano on hieno jatkumo Riitta Koskisen ja Katja Hagelstamin teokselle Kartanoista huvimajaan, restauroi ja kunnosta taitavasti (Otava), jossa tekijät esittelevät miten talo puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tässä teoksessa mukana on myös muita arvorakennuksia kartanoiden ohella.
Suomalaisessa kartanossa Koskinen on laittanut esille rakennuspiirustuksia, joita ehkä harvemmin osuu käsille. Schröderin piirrokset ovat hienoja; mukana on mm. Fagervikin ohella ”talon” eli lääninkamreeri Daniel Gadolinin talon leikkauspiirustus.
Omasta mielestäni kiintoisin on Teijon tarina, jossa köyhästä kauppias Johan Jakob Kijkistä tulee rikas mies ja jossa arkkitehti Schröder rakentaa Kijkille muhkea talon. Kertomuksen oivallinen juoruosa paljastaa astioiden salat, kalusteiden monet, monet osat ja myös rikkaiden tavan juhlia ja elää. Jos laittaa arkkitehtuuria vähän sivuun ja miettii, mistä rikkaus tuli esimerkiksi Kijkin perheeseen, joutuu pohtimaan oman ajan yritystoimintaa. 1700-luvulla tämä yksi perhe tuotti kankirautaa, kaivannaisteollisuutta, kehitti maataloutta ja lammastarhausta, tupakkaviljelystä, oli osakkaana tiili- ja lasiteollisuudessa ja laivanvarustelussa. Kijk oli siis oman aikansa talousnero, joka nautti liiketoiminnan tuloksista. Fagervikissä oli kiinalaiset posliiniastiat, hopeaiset juoma-astiat ja kattaustekstiilit, esimerkiksi 60 serviettiä. Rouvalla oli 13 ranskalaista mallinukkea, jotka puettiin silkkeihin. (No, onhan Johan Jakob listattu 100 suomalaisen yritysjohtajan joukkoon.)
Lukijalle jää vastakohtana mieleen Lapilan kartano, jossa elettiin ankeata perhe-elämää. Kuvassa rakennuskin näyttää synkeältä. Lapila on tehty kivestä, ja sen rakennutti Lorentz Anders Ekenberg Schröderin piirustusten mukaisesti. Kivirakennus sai verovapautta 20 vuotta paloturvallisuudesta - esimerkki kannusti rakentamaan muitakin kivirakennuksia.
Kuusi kartanoa saa Riitta Koskisen tarkasti tehdyssä teoksessa historiallisen kiinnityksen suomalaiseen arkkitehtuuriin ja asumisen ja elämisen kulttuuriin. Arkkitehdit, puutarha-arkkitehdit, sisustajamaalarit ja talontekijät ovat pääroolissa asutun ympäristön tuottajina. Teoksen lähdeluettelo kunnioittaa jokaista lukijaa. Kun lisäksi jokaiselle kartanolle on kirjassa oma lukunsa, jossa lopussa on lähdeviitteet, lisätiedon hakijalla ja lukijalla on mainio lähdeluettelo, jossa on mistä valita.
On muodikasta säilyttää vanhaa, mutta säilyttäminen ja entistäminen ei ole aina helppoa. Teoksessa on monta kuvaa, joista voi oppia. Esimerkiksi, miten kaunis on vanha oven lukko tai miten puhuttelevia ovat porraskivien rautalyötteet tai alkuperäisten ovien kauneus tai miten vanhat uunit löytävät entisöitäessä omat alkuperäiset värinsä.
Riitta Koskinen tietää miten esitellä rakennus, sen synnytys ja elämä ja miten rakennuksesta tehdään jännityskertomuksen sankari.
Jos jotain voisi pyytää: ammattinimikkeiden ymmärtämiseksi sanan selitys ei olisi haitannut.
