Pipsa Lonka on Suomen merkittävimpiä ja omaäänisimpiä näytelmäkirjailijoita, jonka teokset käsittelevät aikamme akuuteimpia ja kiehtovimpia kysymyksiä mm. ihmisen ja muiden lajien yhteiselosta, empatiasta ja kommunikaatiosta.
Kuva: Darina Rodionova
Viiruksessa ollaan onnellisia, ylpeitä ja inspiroituneita mahdollisuudesta palkata Pipsa Lonka Viiruksen kotikirjailijaksi vuodeksi 2026.
Longan kieli rakentaa maisemia, kohtaamispaikkoja ja uudelleenjärjestelee koko tunnettua todellisuutta. Hänen näytelmänsä ovat samaan aikaan mahdottomia ja haastavat käsitystä siitä, mitä kaikkea esitys voi olla.
Longalta on kantaesitetty Viiruksessa aikaisemmin kaksi teosta, Den andra naturen (Toinen luonto ohj. Juni Klein, 2018) ja fyra dagar av närhet (neljän päivän läheisyys ohj. Susanna Airaksinen, 2021).
Lisäksi Viirus on mukana osatuottamassa Longan seuraavaa kantaesitystä (helmikuussa 2026) PETER ASUI TALOSSA - delfiini pisteestä pisteeseen (WAUHAUS, &Espoon teatteri, Viirus ja BIT Teatergarasjen).
Näemme suurta arvoa siinä, että voimme sitoutua jatkamaan työskentelyä Longan kanssa Viiruksen 40-vuotisjuhlavuoden merkeissä.
Tausta
Kotikirjailijan palkkaaminen Viiruksen kokoisessa teatterissa voi tuntua paradoksaaliselta ja hämmentää, koska olemme tottuneet alalla siihen, ettei näytelmäkirjailijoille makseta palkkaa.
- Meille valinta oli kuitenkin samalla tavalla helppo kuin muutkin eettiset ja kestävyyttä koskevat kysymykset: Halusimme tilata näytelmän Viiruksen juhlavuodeksi, ja halusimme maksaa siitä, todetaan Viiruksesta.
Viiruksessa maksetaan myös näyttelijöille, tuottajille, suunnittelijoille, yleisötyöntekijöille, teatteripedagogeille, tekniikalle, aulahenkilökunnalle ja mm. taiteelliselle johtajalle, joten tuntuu itsestään selvältä maksaa kuukausipalkkaa myös näytelmäkirjailijalle.
- Näemme, että tämä valinta liittyy myös laajempaan viimeaikaiseen keskusteluun kirjailijoiden toimeentulosta Suomessa.*
Näytelmäkirjailijoiden todellisuus Suomessa on ankea: näytelmiä kirjoitetaan apurahoilla, apurahoitta, ja muutaman tuhannen euron tilauspalkkioilla.
Jos näytelmäkirjailijan teksti esitetään teatterissa, näytelmäkirjailija saa 12 % lipputuloista (käännöstapauksissa tämä prosentti jaetaan kääntäjän kanssa). Sanomattakin on selvää, että katsomon koko ja se kuinka paljon teos myy lippuja, vaikuttavat tulojen muodostukseen.
Joskus, kuten pandemian aikana, esityskaudet myös loppuivat lyhyeen, tai teatteri saattaa päättää jättää tilatun ja kirjoitetun näytelmän esittämättä, jolloin ei ole myöskään lipputuloja.
Toteutus
Viirus on moniin muihin teattereihin verrattuna pieni talo, mutta tahtotilamme kentän rakenteiden muuttamiseksi kestäviksi on suuri.
Kotikirjailijan palkkaaminen on yksi askel kohti kestävämpää työskentelyä. Jos me emme ole valmiita maksamaan näytelmäkirjailijoiden työstä, meillä ei kohta enää ole näytelmäkirjallisuutta. Mutta me haluamme näytelmäkirjallisuutta, koska me haluamme olla mahdollistamassa monimuotoista esittävää taidetta ja merkityksellisiä kokemuksia. Me haluamme myös, että taiteilijoilla on mahdollisuus keskittyä taiteen tekemiseen.
Longan työtehtäviin kuuluu yhden näytelmätekstin kirjoittaminen työsuhteen aikana. Lisäksi työtehtävä sisältää konsultoivana dramaturgina toimimista ja Viiruksen taiteellisen jaoston tukemista.
Projektin mahdollistaa Viiruksen rahoittajat, hyvin toteutettu pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu ja toimintavuoden 2025 valtionavustusten leikkausten jääminen hiukan odotettua pienemmiksi.
Eläköön siis suomalainen näytelmäkirjallisuus ja Viirus toivottaa tervetulleeksi syksyllä 2027 katsomaan Viiruksen 40-vuotisjuhlanäytelmää, jonka on kirjoittanut Pipsa Lonka.
Yhteistyökumppanit
Viiruksen suurimmat rahoittajat ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin Kaupunki, Svenska Kulturfonden, Stiftelsen Tre Smeder, Amos Andersons fond, Stiftelsen Kvarteret Victoria, William Thurings stiftelse, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond, Otto A. Malms donationsfond ja Eugène, Elisabeth och Birgit Nygréns stiftelse.
