Moreeni on perunan asialla eli se on julkaissut virolaisen Epp Mihkelsin reseptikirjan perunasta. Perunaa syödään naapurissa ja kotimaassa. Ruokatrendeistä huolimatta perunalla on vakaa paikka ruokalistalla.
Herkkuja perunasta sisältää yli 50 perunan valmistusohjetta.
Kirja on kivasti ja konstailemattomasti koottu. Yritin lukea valmistusohjeet periaatteella ”en tiedä mitään keittämisestä”. Mielestäni tumpelokin kokkailija osaa suunnistaa perunaviidakossa näillä resepteillä. Kuvasto tukee hyvin valmistusta ja kuvaa, miltä valmiin perunaruuan pitää näyttää.
Peruna ei ole tällä hetkellä suosiossa, ainakaan ikilaihduttajien kirjoissa. Mutta perunalla on puolensa: se on rasvaton, se pitää nälän, se on maukas oikein valmistettuna ja se sopii kukkarolle. On itsestä kiinni, mihin perunansa upottaa. Mahdollisuuksia on.
Kesäkurpitsa-gnocchit maistuvat.Sopisivatkohan perunapyörylät lauantai-iltaan? Kuva kirjasta Herkkuja perunasta, Anja Kuoppa.
Kirjan reseptit ovat periaatteessa jaettu useaan kokonaisuuteen: lisukeperunoihin, piiraisiin, salaatteihin, keittoihin ja tuhteihin perunaruokiin. Kirjan kompakti koko takaa, että reseptejä ei ole liikaa, toisin sanoen raaka-aineet ja ohjeet eivät ”kierrä”. En osaa sanoa, mikä tekee ohjeistosta erityisesti virolaisen, ellei sitten smetanan sujuttaminen perunan oheen. Suomalainen peruskokki ei ole käyttänyt smetanaa, mutta nyt se kuuluu jääkaapin sisältöön siinä kuin kermakin. Harmi, että Suomesta ei saa vähärasvaista maukasta smetanaa. Muuten kansainvälinen virolainen keittiö varioi perunasta eri maiden herkkuja.
Perunapiirakoita moneen makuun. Kuva kirjasta Herkkuja perunasta, Anja Kuoppa.
Itse poimisin kirjasta peruna-kesäkurpitsapihvit, jotka sopivat kasvisruokailijalle ja myös pihvipöytään (kelpaavat erinomaisesti lihaa syöville). Kreikkalaistyylinen peruna-kesäkurpitsapihvin voi ryydittää kreikkalaisten rakastamalla tillillä. Perunakirja sisältää myös tutun englantilaisen paimenenpiiraan ohjeen – toivottavasti helppo (jäte)ruoka auttaa kiireisiä äitejä. Paimenen piiras on lasten herkkua (josta voi jättää chilit, oreganot ja sellerit tarvittaessa pois).
Voi olla trendikäs ja valmistaa perunankuoria. Kuva kirjasta Herkkuja perunasta, Anja Kuoppa.
Juhlavasti syötävään perunaan kuuluu perunaterriini, jonka voi lisätä vaikka kesäiseen pitopöytään. Sopii se makkarankin kyytipojaksi. Itse ajattelin tehdä erän peruna-raejuustopiiraita. Kuori on kuin karjalanpiiraassa. Pyöreään ruispohjaan laitetaan täyte perunasta, raejuustosta ja hapankermasta. Taputellaan piiras puolikuuksi ja paistetaan pannulla. Eikä kaloreita sitten lasketa! Toinen kokeiltava ruoka on zeppeliinit, vaikka ne ovatkin kuulemma ihan tavallisia. Kun aikaa on, zeppeliini on suomalaisessa ruokapöydässä hauska yllätys nälkäisille.
Arjessa tarvitaan perunalajikkeiden tuntemusta sen verran, että tietää mistä tehdään mitä. Ja sitten perusohjeita. Tämä kirja täyttää hyvin myös arjen tarpeet – reseptit on helppo hahmottaa. Jos nyt jotain olisi toivonut, kirjassa olisi voinut olla aito nizzansalaatti, toisin sanoen perunan oikea käsittely.
Kun on käynyt läpi kirjan ohjeet, huomaa, että perunasta saa vaikka mitä. Lisäksi jokaisella ruokaa laittavalla on omat perunareseptit, joihin tästä kirjasta saa hauskoja sovellusvinkkejä.
Itse hankin seuraavaksi perunapusertimen.
Epp Mihkels, Herkkuja perunasta. Moreeni
