Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 23.02.2023

Paluu Keniaan -näyttely Gallen-Kallelan Museossa yhdessä kenialaisten kanssa

Akseli Gallen-Kallelan Kenian-matka vuosina 1909–10 on tunnettu ja kiinnostusta herättävä ajanjakso. Nairobin seudulle asettautunut Gallen-Kallela oli aikanaan tiettävästi ainoa alueella elänyt ja työskennellyt eurooppalainen kuvataiteilija.

Kuvassa on sinistä vuorta ja kuvan sävy on kokonaan sinistä tai vaaleaa.

Mount Kenya, Äidin ja isän hääpäivänä 20. V.1910.  Yksityiskokoelma. Kuva: GKM / Jukka Paavola

 

Hänen maalauksensa sekä akvarellit ja piirustukset esittävät näkymiä 1900-luvun alun Kenian, silloisen kolonialistisen Brittiläisen Itä-Afrikan, luonnosta ja ihmisistä. Ne kiinnostavat tämän päivän yleisöjä historiallisina ja taiteellisina dokumentteina ja osana kenialaista kulttuuriperintöä, kuten myös taiteilijan ottamat valokuvat sekä kansa- ja luonnontieteelliset keräelmät.

Paluu Keniaan -näyttely- ja julkaisuhankkeessa tätä aineistoa ja matkaan liittyviä aihepiirejä käsitellään nyt ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten toimijoiden kanssa sekä Suomessa että Keniassa. Näyttelyaineisto sisältää Gallen-Kallelan maalauksia, taiteilijan keräämää etnografista ja eläintieteellistä aineistoa, ja sitä taustoittavat kenialaisyhteisöltä kerätty tieto ja kokemukset museokokoelman esineistä ja näyttelyn teemoista.

Näyttelyn avaa Kenian tasavallan suurlähettiläs Diana Wanjiku Kiambuthi.

 

Kuvassa on oranssia iltaruskoa.

Ilta-aurinko Ukamban arolla 1909. Yksityiskokoelma. Kuva: KGM/Jukka Paavola

 

Vaikeaa historiaa ja uusia tulkintoja museokokoelmista

Gallen-Kallelan ja hänen perheensä keräämä kokoelma on historiallisesti merkittävä. Sen avulla museo pystyy tarjoamaan näkökulmia erilaisiin kulttuureihin ja aikakausiin, pohtimaan Gallen-Kallelan roolia erilaisten kulttuureihin liittyvän tiedon välittäjänä sekä purkamaan museoiden roolia kolonialismista hyötyjinä.  

Näyttelyn uutena toimintamallina on yhteiskuratointi, jota on tehty pääkaupunkiseudun kenialaistaustaisten henkilöiden kanssa. Museo on työskennellyt yhteisökoordinaattori David Okelon kokoaman ryhmän kanssa vuodesta 2021 lähtien. Yhteisissä tapaamisissa on purettu näyttelyn teemoja, kuten kolonialismia, metsästystä, Kenian historiaa, sekä tutustuttu näyttelyn aineistoihin: taiteeseen ja museon esinekokoelmiin. Yhteiskuratointi avaa museon institutionaalista toimintaa kenialaistaustaisille yleisöille ja vahvistaa heidän osallisuuttaan kulttuuriperintöön uuden tiedon ja merkitysten tuottajina.

Uusia unelmia Gallen-Kallelan Afrikasta

Näyttelyn yhteydessä museo julkaisee aihetta tukevan Paluu Keniaan – Uusia unelmia Gallen-Kallelan Afrikasta -julkaisun, johon ovat kirjoittaneet tutkijat Suomesta ja Keniasta. Artikkeleiden lomassa julkaistaan osia kenialaisen työryhmän jäsenten haastatteluista, joissa he kertovat museon kokoelmien herättämistä ajatuksista.

Gallen-Kallelan Afrikan-matkan keskeisin lähdeteos on yhä vuonna 1931 ilmestynyt Afrikka-kirja, joka ilmestyi taiteilijan kuoleman jälkeen toimitettuna. Nykypäivän lukijaa kirjassa häiritsevät runsaat metsästykseen liittyvät tarinat ja paikallisten ihmisten toiseuttava kuvaus.

Uusi julkaisu päivittää ja moniäänistää Kenian-matkaan liittyvää kirjallisuutta ja tuo esiin ajankohtaisia tutkimuksellisia näkökulmia. Julkaisuun tilattiin kaksi artikkelia Kenian kansallismuseon tutkijoilta. Lydia Gatundu Galavu analysoi Gallen-Kallelan kansankuvausta ja maisemia sekä liittää taiteilijan Kenian-ajan tuotannon osaksi kenialaisen taiteen historiaa. Mercy Gakii kirjoittaa metsästyksestä – koloniaalisen ajan synnyttämästä muutoksesta, jonka vahingolliset juuret näkyvät yhä alueella harjoitetussa salametsästyksessä.

Gallen-Kallelan perheen historiaa tutkinut tietokirjailija Helena Ruuska valottaa aihetta perheen näkökulmasta, luoden kokonaiskuvan matkan kulusta. Tutkija Liisa Oikari on tarkastellut Gallen-Kallelan keräämää Afrikka-kokoelmaa osana taiteilijan kotimuseoajattelua sekä taiteilijakuvan rakentumisen näkökulmasta. Museon Afrikka-näyttelyiden historiaa ja niiden tuomia mielikuvia ovat analysoineet tutkijat Johanna Turunen ja Mari Viita-aho. Näyttelypäällikkö Anne Pelin kertoo Gallen-Kallelan Afrikan-kauden taiteen vastaanotosta ja näyttelyhistoriasta Suomessa ja ulkomailla.

Näyttelyä ja julkaisua ovat tukeneet Espoon kaupunki ja Koneen Säätiö.