Brittitaiteilija Keith Tysonin taiteessa kaikki liittyy kaikkeen, yllättävästi ja ilman hierarkiaa. Tähän viittaa myös hänen näyttelynsä nimi Universal Symphony. Turner-palkitun taiteilijan uran suurin yksityisnäyttely avautuu Serlachiuksella 24.5.2025.
Keith Tyson, 16 m3 valtamerta (Atlantti), 2024, kiiltolakattu pronssi ja ruostumaton teräs, taiteilijan omistuksessa. Kuva: Peter Mallet
Keith Tysonia on hankala määritellä taiteilijana, sillä hän ei ole kiinnostunut tunnistettavasta tyylistä tai itsensä ilmaisemisesta. Häntä kiinnostavat taiteen, tekniikan ja tieteen rajapinnat, miten asiat liittyvät toisiinsa ja miten yksi asia johtaa toiseen.
Tyson tarkastelee teoksissaan erilaisia voimia, suhteita ja prosesseja, joiden avulla pyrimme ymmärtämään maailmaa ja joiden kautta asiat ja ilmiöt saavat merkityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset fyysiset ja kemialliset tapahtumaketjut, tekoälyn käyttämät kielimallit sekä kvanttifysiikan uusimmat saavutukset, mutta myös runous ja mytologia.
Lapsesta asti ohjelmointia harrastanut ja konetekniikkaa ennen taiteilijanuraansa opiskellut Tyson hallitsee välineensä ja materiaalinsa olipa kyseessä maalaus, veistos, valokuva tai piirros. Hän on myös etevä ohjelmoija, jolle tekoäly ja algoritmit ovat jokapäiväisiä työkaluja.
Näyttelyn kuraattorin Timo Valjakan mukaan Tyson näkee taiteen yrityksenä puhua siitä, mistä muilla keinoin ei voida puhua. Hänen teoksensa perustuvat yhtä lailla tietoon ja tunteeseen kuin katsojan kokemukseen niiden ääressä. Tästä esimerkkinä on monumentaalinen 16 kuutiometriä valtamerta (Atlantti), 2024, pronssiveistos, joka on tarkka esitys valtameren massasta ja syvyydestä.
Keith Tyson, Luontomaalaus (Syvä osuma), 2010, sekatekniikka alumiinille, taiteilijan omistuksessa. Kuva: Ian Parsons
Luonnonlait taiteen taustalla
Suuri osa näyttelyn teoksista on uusia ja valmistunut tätä näyttelyä varten, mutta mukana on myös varhaisempia teoksia. Niistä neljä on Keith Tysonin 1990-luvulla kehittämän Taidekoneen avulla toteutettuja ja haastavat pohtimaan ihmisen ja koneen suhdetta.
Taidekone on joukko tietokoneeseen ohjelmoituja algoritmeja. Kun Taidekone käsittelee syötetyn materiaalin sille annettujen ehtojen mukaisesti, se tuottaa joukon ohjeita, joiden mukaan Tyson toteuttaa taideteoksen. Ohjeet sisältävät teoksen aiheen, mitat, materiaalit ja muut kulloinkin tarvittavat parametrit.
Suurikokoinen Luontomaalaus (Syvä osuma), 2010, on puolestaan syntynyt painovoiman, nesteiden dynamiikan ja kemiallisten reaktioiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Sitä tehdessään Tyson luopui lähes kaikesta kontrollista ja antoi kemikaalien löytää itse paikkansa. Hän kutsuu teosta luontomaalaukseksi, koska se ei ole luonnon kuva, vaan sitä muovaavien voimien ilmentymä.
Serlachius Kartanon puistoon on sijoitettu kineettinen veistos Pimeä aurinkokello, 2024, tyylitelty ihmishahmo kivestä tehdyllä jalustalla. Siinä Keith Tyson on korvannut perinteisen aurinkokellon edustaman maailmankuvan verrattomasti suuremmalla. Hahmon pitkä etusormi osoittaa meille joka hetki, missä on Linnunradan keskipisteessä oleva massiivinen musta aukko Sagittarius A*. Mäntästä on sinne matkaa 27 000 valovuotta.
Keith Tyson, Pimeä aurinkokello, 2024, pronssi, ruostumaton teräs, elektroninen ohjain, moottori, kivijalusta, taiteilijan omistuksessa. Kuva: Keith Tyson Projects
Keith Tysonin näyttely Universal Symphony on avoinna Serlachius Kartanolla 24.5.–26.10.2025.
Universal Symphony -näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu, jonka on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs. Julkaisun kirjoittajat ovat Rod Mengham, Pauli Sivonen, Keith Tyson ja Timo Valjakka. Kirjan tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Kirjaa myydään Serlachiuksen verkkokaupassa.
Taiteilija Keith Tyson
Keith Tyson syntyi Cumbriassa Isossa-Britanniassa 1969. Varhaisten insinööriopintojen jälkeen hän opiskeli taidetta Carlislen taideopistossa 1989 ja Brightonin yliopistossa 1990–1993. Hän piti ensimmäiset yksityisnäyttelynsä Lontoossa ja New Yorkissa 1996.
Tyson on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin museoissa ja gallerioissa eri Euroopan maissa, Aasiassa, Australiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Etelä-Afrikassa ja osallistunut muun muassa Berliinin ja Venetsian biennaaleihin 2001 sekä São Paulon biennaaliin 2002. Hän sai arvostetun Turner-palkinnon 2002. Brightonin yliopiston kunniatohtoriksi hänen kutsuttiin 2005.
https://serlachius.fi/universal-symphony/
