Otava esitteli kirjallisen keväänsä kymmenen kirjaa ja niiden kirjoittajaa tiedotustilaisuudessa. Osa teoksista on jo ilmestynyt, osa ilmestyy kevään kuluessa.
Kirjailijoista teoksiaan olivat esittelemässä Juhana Torkki, Kati Hiekkapelto, Tuija Lehtinen, Nura Farah, Meri Kuusisto, Riikka Pulkkinen, Venla Hiidensalo, Ilona Rauhala, Leena Sharma, Minna Tervamäki. Myös kirjallinen aikakauslehti Granta numero 2 ”Outo” esiteltiin.
Kirjailija ja tanssitaiteilija Minna Tervanmäki. Kuva: Raimo Granberg
Kertomakirjallisuuden ohella joukossa on myös elämäntapaan ja kommentointiin keskittyneitä teoksia. Kiinnostava tullee olemaan poliittisen toimittajan Leena Sharman puheenvuoro NE- Kohtaamisia perus-Suomessa. – Mitä on olla suomalainen? Jos tämä kirja lisää ymmärrystä puolin ja toisin, hyvä, Sharma tiivistää kirjansa viestiä.
Kirjan kirjoittamisen lähtökohtana ja uteliaisuuden aiheena oli kysymys, keitä ne ovat, siis perussuomalaiset. Vastausta haetaan Leena Sharman toimittajan kokemuksella.
Kansalaissodan ja suvun juurille palataan Venla Hiidensalon romaanissa Karhunpesä. Hiidensalo kertoo, että romaani kertoo kahdesta suvusta, vaikenemisesta ja siitä miten sukujen historia näkyy nuoren ihmisen elämässä. Todellisuutta kirjaan on haettu oman suvun aidoista kokemuksista ja historiallisista paikoista.
Leena Sharma. Kuva: Raimo Granberg
Riikka Pulkkinen kertoo Iris Lempivaaran ”levottomasta ja painavasta sydämestä”. Kirjassa koulupsykologi Iris Lempivaara eroaa miehestään ja aloittaa itse itsestään vastaan elämän. Kirjan yksi tärkeä juonne on keskustelu. Iriksen kanssa samassa talossa asuu vanhempi nainen Marja-Liisa, joka auttaa Iristä hänen elämäntilanteessaan. Naisten keskustelut ovat yksi kirjan kantava teema.
Pulkkinen kertoo halunneensa leikitellä kielellä. Alkujaan jatkokertomuksena julkaistu tarina on nyt yksissä kansissa romaanina. – Painava kysymys kirjasta on ollut, kuinka naisen tulisi olla? Oma vastaukseni on, että niin kuin itse haluaa, Pulkkinen opastaa.
Keväässä on kaksi esikoiskirjaa, Meri Kuusiston Amerikkalainen ja Nura Farahin Aavikon tyttäret.
Kuusiston Amerikkalainen on tekijänsä mukaan tyyliltään absurdi. Näkökulmana ja myös kysymyksenä on suhde äitiyteen ja se, miltä äitiys näyttää ulospäin. – Kirjan idea syntyi kirjoittamalla, Meri Kuusisto paljastaa. Kirjailija kokeili, miten jalkapalloon laitetaan vaippa – istui kuulemma hyvin. Siinäpä absurdia…
Meri Kuusisto. Kuva: Raimo Granberg
- Kirjan henkilöt ovat Hermann ja Suzette. Hermannin näkökulma on, miten traumatisoitunut äiti-suhde vaikuttaa.
Toinen esikoiskirjailija on Nura Farah, maahanmuuttaja, joka tuli Suomeen 13-vuotiaana. Hän kertoo Aavikon tyttärien syntyneen halusta kertoa suomalaisille Somaliasta ja käydä läpi myös Somalian historiaa tällä tavalla.
Nura Farahin kirja lienee ensimmäinen somalin kirjoittama suomenkielinen teos. Aavikon tyttäret sijoittuu 30-40-luvuille Somalian itsenäisyyden alkuun, jolloin Somaliassa elettiin hyvää aikaa.
Kirjansa ilmestymisen myötä Farah ajattelee, että on uskallettava kertoa Somaliasta ja kritisoida historiaa ja tapoja. – Suomi on antanut ääntä meille.
Juhana Torkin uutuus Tarinan valta on jo ehtinyt puhuttaa useaa osoitetta: yritykset, brandit, uutiset, media – kaikki käyttävät tarinan voimaa viedäkseen viestiään edelleen. Tarinoita kerrotaan aina, ja Torkki on tunnistanut nykyiseksi leiri-tarinanuotioksi uudet sosiaaliset mediat. Torkki muistutteli, että nopeutunut tiedonvälitys tarjoaa kaikille saman leirinuotion ja että suuret tarinanuotiot ovat nykyaikaa. Tarinaleirit muokkaavat tosiasioita tarinoiden suuntaan.
Tarinaa Torkki määritteli kahdella tavalla. Hyvä tarina tuottaa mielihyvää. Edelleen toinen merkitys on, että jokaisella on oma tarinansa, ja jos se hyvä, se auttaa ihmisiä sopeutumaan elämäntilanteisiinsa.
Psykologi Ilona Rauhalan kirja Eron keskellä ”ei ole kannustuskirja eroamiseen”, vaan ratkaisukeskeinen puheenvuoro erosta selviämiseen. Rauhala toteaa, että edelleenkin ero aiheuttaa eronneelle putoamisen arvoasteikossa ja että ero koetaan sosiaalisena häpeänä. Erossa on omat tarinansa puolisoille ja lapsille.
Ilona Rauhala. Kuva: Raimo Granberg
- Ero voi olla parasta, mitä tapahtunut, vaikka se olisi ollut vaikea, Ilona Rauhala muistuttaa. - Suomalaiset eivät ole pelkästään yksiavioisia, vaan avioliitot tulevat peräkkäin.
Tanssija Minna Tervamäki kertoo Minnan metodeissa kehonhallinasta. Alun alkaen hän teki kehonhallintasarjoja itseään varten, mutta tarve laveni, ja nyt Minnan metodit ovat kaikkien ulottuvilla.
Kun Tervamäkeä pyydettiin luennoimaan tärkeinä pitämistään asioista, hän kirjoitti kirjan. Kirja on Anna Takalan taustakirjoittama.
Kati Hiekkapelto jatkaa jännityksen luomista Suojattomissa. Maahanmuuttajan asema ja piilottelu ja jengi Black Cobran levittäytyminen Suomeen ovat Anna Feketen pulmia. Kirja jatkaa Anna Feketen poliisityön kehittelyä.
Koti-ikävä on yksi elementti, sillä itsekin maahanmuuttajataustainen Anna Fekete kärsii koti-ikävästä.
– Jengikin voi olla koti ja suoja, Hiekkapelto huomauttaa.
Nuorten- ja lastenkirjailija Tuija Lehtiseltä tulee uusi sarja – noin 100 kirjan jälkeen. Saimi ja Selma – Salainen ihailija on jatkoa Rebekka-kirjoille. Sankarittaret ovat Rebekan uusia sisaria Kiinasta. Saimi ja Selma ovat kekseliäitä 12-vuotiaita, asuvat pappilassa ja siitähän juonet lähtevät.
Tuija Lehtinen tietää, että ihmisten ”paras kirja” on usein jokin
lapsuusaikainen kirja, ja hän toteaakin, että nuorena pitäisi lukea. Näin ihminen lukee myös myöhemmässä elämässään. – Tästä syystä toivon, että nuorten- ja lastenkirjoista pitäisi kirjoittaa enemmän.
Otavan kevätlukemiseen sisältyy myös kirjallinen aikakauskirja Granta, jonka toinen osa ilmestyy tällä viikolla. Uuden kirjan teemana on Outo. Päätoimittaja Aleksi Pöyry selventää, että nimen takana on kertomuksia ja kokemuksia vieraudesta ja outoudesta.
Kertomusten avaaja kirjailija Katja Kettu, joka kertoo tarinan kuulusta kummajaisesta, Uhtuan Punikkitatista.
Granta kakkosen kirjoittajia ovat myös Sofi Oksanen, joka tuo kirjaan puheensa Pohjoismaisen kirjailijapalkinnon vastaanottajaisista. Tajuntaa avartavat lisäksi Juhani Karila, Virpi Hämeen-Anttila, Johanna Sinisalo, Hannu Väisänen, Sami Lopakka, Harry Salmenniemi ja Ville Ranta, joka on mukana sarjakuvalla.
Ulkomaisia kirjoittajia ovat mm. Zadie Smith, Haruki Murakami ja Don DeLillo.
Aleksi Pöyry kertoo, että keväällä yleisölle järjestetään kaksi avointa Granta-klubia Kansallisteatterin Lavaklubilla; ensimmäinen on 12.2., jolloin lavalla ovat Katja Kettu, Johanna Sinisalo, Hannu Väisänen ja Sami Lopakka.
